Pinkki pinnatuoli - tyttären huoneen väriläiskä

Pinnatuoli tyttären huoneessa

Vanhan ajan pinnatuoleista on moneksi. Niissä on ajaton muotoilu, jota voi personoida helposti maalaamalla ne mieleisekseen. Pinnatuolit ovat mielestäni aika universaaleja, sisustukseen kuin sisustukseen sopivia käyttöesineitä. Niitä näkee keittiönpöytien ääressä erivärisiksi tuunailtuna, olohuoneissa, eteisissä, makuuhuoneissa...

Nähdessäni nettikirpparilla tämän pinkin ihanuuden, tiesin heti sen löytävän paikkansa meiltä. Tuoli on nyt nököttänyt tyttäreni huoneen väriläiskänä jo tovin (se vilahtikin ehkä jossain siivouspäiväpostauksen kuvissa). Jaksan aina vaan ihastua uudelleen sen pelkistettyyn, yksinkertaiseen muotoiluun, eikä tuo pinkki värikään ole mitenkään mieltä alentava.

Valkoisen Ikean Malm-työpöydän ääreen se sopii loistavasti. Työtuoliksi aikuiselle ei ehkä ilman pehmustetta ole paras mahdollinen ratkaisu, mutta 7-vuotias ei työskentele paikallaan pöydän ääressä istuen kahdeksaa tuntia.

Ostos, joka kestää aikaa ja maalilla muuntuu helposti sisustusmaun mahdollisesti muuttuessa. Tykkään!

Ps. En rikkonut ostoslakkoani, sillä tuoli on hankittu jo kauan ennen sen alkamista. ;)

<3: Tanja

Puhtaus on pääasia - siivouspäivä

Siivouspäivä!

Siivouspäivä, se on meillä aika usein. Jokainen päivä on siivouspäivä. :D Näin ehkä aika monessa lapsiperheessä. Jokainen äiti kyllä tietää sen tunteen, kun teet vaikka puolituntia ruokaa ja annat lasten "mellastaa" sen aikaa omissa touhuissaan. Pommi on valmis. Kun yksi huone on sotkettu, siirrytään seuraavaan huoneeseen, ja seuraavaan, ja pian tavarat ovat levällään joka puolella.

Ihan aina ei jaksa eikä halua olla tiukkapipo-nipottaja. Lasten luovuutta on ihan hauska seurata. Kynästä tulee miekka ja leivinpaperista aarrekartta, perunajauhoissa on hauska kylpeä ja makarooneista sekä sokerista tulee ihan kiva soppa kun niihin sotkee lavuaarissa vettä ja saippuaa. Kerran meidän neljävuotias oli laskenut lavuaarin täyteen vettä ja lisännyt siihen vessapaperia niin pitkän, että vessapaperi oli kuin muovailuvahaa. Sitten hän oli poiminut ne vessapaperiklöntit raejuustopurkkiin ja nokkamukiin, ja illalla nukkumaanmennessä selvitti, kuinka hän istutti kukan ja "te valmatti katvaa tiellä eikö niin?". Kukan kasvatuksen jäljiltä lavuaari oli tukossa ja vessassa oli ihan mieletön sotku. Onneksi poika nukkui onnellista pikkupojan unta ja säästyi sotkujen siivoamiselta ;)

Kun luovia leikkejä on aikansa seurannut, alkaa ottaa päähän. EI ne leikit, vaan se sotku. Lika. Tavarat siellä täällä. Haisevat pyykit. Haiseva tiskiallas. Muruset pöydillä ja lattioilla. Alkaa tuntua, että koko perhe elää kuin siat pellossa, eikä kotona ole enää yhtään kiva olla. Ja silloin mun on pakko tarttua toimeen, ja viedä kaikki ulos. Sellaisina päivinä raivaan perheen pois jaloista ja siivoan kuin kaistapää, niin etten jaksa enää illalla liikuttaa evääni yhtään mihinkään. Vien ulos aivan kaiken patjoista lähtien, järjestelen tavarat presis ja pyyhin pölyt jokaisesta nurkasta, pesen ikkunat sisältä, pyyhin jääkaapin ja kaiken mitä nyt kuvitella voi.

Kaikessa omassa rauhassani vietin pari päivää sitten siivouspäivää, ja olin ihan järkyttynyt siitä lianpaljoudesta, jota meidän perhe saa kahdessa viikossa aikaan. Tammikuun lopussa meillä kävi kotisiivous tekemässä perusteellisen siivouksen, ja taas maton alta löytyi murusia, oven pielissä oli läähmäjälkiä ja vessan lavuaarissa ylenpalttisen paljon hammastahnasuttuja.

Siivouspäiväni etenee aina siinä samassa loogisessa järjestyksessä. Aloitan yhdestä huoneesta kerrallaan. Siivoan tavarat, vien mahdolliset pyykit pyykkiin, otan lakanat pois, vien petivaatteet ulos ja pyyhin pölyt ja pinnat. Sen jälkeen imuroin maton ja vien sen ulos. Tässä vaiheessa siirryn seuraavaan huoneeseen ja etenen näin huone kerrallaan läpi koko talon, kunnes jäljelle on jäänyt enää imurointi ja lattioiden kostealla pyyhkiminen. Tässä vaiheessa olen siis jo siivonnut vessan ja viikannut pyykit kaappeihin, pyyhkinyt kaikki tasot ja jokainen tavara on omalla paikallaan, kunnes ne tavarat on pakko nostella pois lattioilta perusteellisen puhdistuksen takia.

Tällä kertaa siivouspäiväni kattoi myös valkoisen nahkasohvan puhdistuksen. Sohva oli todellakin pesun ja hoitokäsittelyn tarpeessa. Tulen tekemään aiheesta ihan oman postauksen jatkossa. Pakko vain hehkuttaa, miten unelmahelppohoitoinen nahkasohva onkaan! Kangassohvaan verrattuna nahkasohva tuntuu kliinisemmältä puhdistuksen jälkeen, sillä se ei kerää samalla tavalla pölyä. Pesu ja hoitokäsittely nahkasohvalle tehdään noin kerran puolessa vuodessa tai tarpeen mukaan. Meillä käsittelyväli on noin 4kk, koska sohva on ahkerassa käytössä ja olen neuroottinen sen hyvänäsäilymisestä ;)

Kiiltäväksi pyyhittyä, puhdasta ja pölytöntä lattiaa on niin ihana katsella, että oli ihan pakko räpsätä muutama kuva kosteista lattioista. Vaikka pidän luutuamista siivouksen helpoimpana vaiheena (sikäli kuin imurointi on tehty hyvin), niin tällä kertaa tuo luutuaminen vei aika kauan aikaa. Ensinnäkin sitä appelsiiniöljy-pesuainetta irtosi laattapinnoilta vieläkin. Toiseksi, etenkin keittiön lattialta sain tahroja ja kiinnikuivunutta ruokaa liottaa ja rapsuttaa veitsen kanssa. Sitä kuvittelee tekevänsä ihan kohtalaisen hyvää ylläpitosiivousta päivittäin, mutta ajatuksen kanssa siivotessa huomaa olleensa aivan liian suurpiirteinen. Mutta mikäpä olisikaan ihanampaa, kuin lopuksi taivastella siistejä puhtaita pintoja ja nuuhkuttaa raikasta huoneilmaa. Harmillisen katoavaa vain puhtaus, sillä pari päivää siivouspäivän jälkeen ei kodin look ole enää ihan yhtä Fressi.

Armoton aurinko paljastaa, että bestå on jäänyt pyyhkimättä ;)

Koti huone huoneelta - eteisaula

Näkymiä eteisaulasta

Meillä on tuulikaapin jatkeena iso iso iso eteisaula, joka on kotimme ehdoton valttikortti, mutta myös sisustuksellinen haaste. Pidän kaikkia aulatiloja vähän "hukkatilana", koska niille ei vaan ole olemassa oikein mitään järkevää funktiota, ellei kyse ole jostain yläkerran aulatilasta, joka sopii vaikka pelinurkkaukseksi tai lukunurkkaukseksi. Eteisaulaan ei oikein sovi istumapaikat ja lukuvalo sen enempää kuin työpistekään. Meillä tämä aula on jäänyt siis tällaiseksi läpikulkutilaksi, josta on toki mukava näkymä ympäri taloa.

Laatan väri ei vastaa täysin todellisuutta, on vaaleampi luonnossa.

Ennen muuttoa visioimme ainakin yhden liukuovikaapin hankintaa kuvissanäkyvän sisustusarkun paikalle. Kaappi voisi olla valkoinen valkoisilla lasiovilla, tai sitten valkoinen peiliovilla. Kaapissa voisimme säilyttää aikuisten takkeja, joita tuppaa eteisen liukuovikaapissa olla aika monet eri käyttötarkoituksiin. Lasten ulkovaatteet ovat melkein kaikki päivittäisessä käytössä, mutta meillä aikuisilla on nahkatakkia, kuoritakkia, softshelltakkia, villakangastakkia jne. Eteisen liukuovikaappi on silti ollut meille ihan riittävän kokoinen, joten kaapin hakkimisella ei ole pakottavaa kiirettä. Kaappi toisi jotain "käyttötarkoitusta" tähän tilaan.

Kaapin lisäksi minulla on tarkoitus hankkia porrasjakkaran takana olevalle seinälle pari mustavalkoista, yksinkertaista printtijulistetta. Mulla on kuitenkin meneillään ostoslakko puoliväliin marraskuuta, joten en nyt sisustushankintoja toistaiseksi tee. Suunnittelu ja haaveilu on ilmaista, joten keskityn niihin :)

Piensisustukseen voi myös panostaa hiukan. Kynttilät tilasin maton pariksi H&M:n verkkokaupasta jokunen tovi sitten. Aika usein ostan tuohon kynttilöiden viereen myös tuoreen kukkakimpun. Tuoreen kukan sijaan siihen sopisi hyvin myös varjoisamman paikan ruukkukasvi. Tuon hyllykön funktiota olen kovasti pähkäillyt ja se onkin siirtynyt meillä edestakas tuulikaapista eteiseen ja välillä mietin, möisinkö sen kokonaan pois. Se toimii kuitenkin hyvänä laskutasona (auton avaimet, kännykkä jne) kotiin tullessa, ja näinollen saa tuossa olla. Toisaalta se minusta sopii ihan hauskasti yhteen tuon H&M:n boheemin maton kanssa, mutta onko hiukan kylpyhuonemainen kuitenkin, mitä mieltä?

Piensisustuksen lisäksi vielä valaisinasioita on ollut mietinnässä. Katossa on ihan hyvät isot ja teholtaan riittävät valaisimet, mutta lattiavalaisin tuo aina kodinomaisuutta ja lämmintä tunnelmaa, mikä on minulle tärkeää. Sisääntulon merkitystä sisustuksessa ei pidä unohtaa, vaikka itseään varten sisustaakin. :) Omaan kotiin on kiva tulla, kun jo eteinen näyttää siltä, mistä tykkää. :)

<3: Tanja

Valkoista sisustusta ja tavaran kasimista

Askel kohti minimalismia

Minustako minimalisti? Olen viimepäivinä miettinyt, että mitä ihmettä minulle on tapahtumassa. Minä, joka aiemmin halusin lisää säilytystilaa, lopulta sitä saaneena haluankin eroon _kaikesta_ paitsi välttämättömästä. Tyhjänpanttina lojuvat tavarat ahdistavat. Huonot ja epäkäytännölliset asiat ja tavarat ahdistavat. Esineet ja huonekalut, joilla ei ole funktiota, saavat olon tuntumaan tunkkaiselta. Yhtäkkiä tyhjät hyllyt kaapeissa näyttävät kauniilta - vaikka aiemmin ne symboloivat minulle lähinnä muuttamista tai suursiivouspäivää. En kaipaa enää kymmeniä pussilakanoita, enkä halua säilytellä mitään "saatan joskus tarvita" -teemalla. Haluan karsia, siivota, puhdistaa - ja lopuksi säilyttää ainoastaan tärkeät.




Minimalismi on minun mittapuulleni liian voimakas ilmaisu, ehkä nyt ja aina, koska en kuitenkaan ikinä voisi ajatella pakkaavani koko omaisuuttani selkäreppuun (näin olen kuullut monen minimalistin tekevän). Minun kohdallani tämä tavaran karsiminen tarkoittaa ainakin eettisiä valintoja ja laatua. Vähemmän on enemmän. Ennen menin kirpputorille ja ostin parilla kympillä kymmenen puseroa, sillä kaupasta ei saanut samalla rahalla edes yhtä uutta. Määrä oli tärkein. Samalla ajatuksella saatoin ostaa postimyynnistä "kerralla enemmän", koska postimaksut pitäisi maksaa jokaisesta tilauksesta erikseen. Oli olevinaan fiksumpaa ruokkia koko shoppailuvimma kerralla, vaikka turhakkeilla, kuin keskittyä tarpeelliseen.




Kaikki lähti siitä, kun rakastuin valkoiseen sisustukseen. Valkoinen sisustus huokuu puhtautta, kliinisyyttä, sitä on helppo katsella ja se sopii kaikille. Ensin ostin valkoisia mattoja ja päiväpeiton, tästä on siis aikaa jo vuosia, joten ihan hetkessä ei pääni ole kääntynyt. Minä, joka olin aina ajatellut valkoisen olevan tylsä ratkaisu. Jossain vaiheessa, ehkä iän myötä (?), valkoinen alkoi kuitenkin näyttää silmissäni tylsän sijasta ylelliseltä. Kun valkoisen yhdistää laatuun, saa aikaan käsinkosketeltavan luksuksen tunnun. Valkoinen mersu on eri asia, kuin viininpunainen mersu - eikö vaan? Mikä sen hienompaa, kuin avara ja valkoinen koti, jossa ei ole yhtäkään yksityiskohtaa liikaa? Maustaa saa vapaasti millä teemalla tykkää. Kun valkoiseen yhdistää 50-luvun pinnatuolin ja lipaston sekä mustavalkoisen raitamaton, saa retromodernin. Kun taas yhdistää valkoisen puuvillasatiiniin ja kartellin bourgieen, saa hotellimaista ylellisyyttä. Valkoinen maustettuna 20-luvun teemoilla -> tulee maalaisromanttinen. Tämän oivallettuani olen ollut valkoiselle sisustukselle uskollinen.




Ja nyt olen yhtäkaikki tehnyt sen seuraavan oivalluksen: vähemmän on enemmän. Kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa. Maailma on täynnä ihania asioita, kauniita yksityiskohtia, halpoja ja kalliita. Jatkossa lupaan miettiä tarkasti, mitä sisustuksellisia asioita tai tarve-esineitä meille hankin. Ennen kaikkea haluan kiinnittää huomiota siihen, ettei määrä kulje laadun ohi.




Tämän nimissä haastan itseni olemaan hankkimatta mitään kodin sisustukseen tai vaatteisiin liittyvää neljä viikkoa. Haaste alkaa nyt ja loppuu maaliskuun 15. päivä. Jatkan haastetta, jollei se osoittaudu täysin mahdottomaksi. Samaan aikaan lupaan etsiä kaksi muovikassillista meiltä pois lähtevää tavaraa - näihin en lue niitä, jotka olen jo valmiiksi lonikoinut poistettavaksi. Jos innostut, lähde mukaan!

Valkeaa unelmaa ja timanttihippusia vanhempien makuuhuoneessa

Valkeaa unelmaa ja timanttihippusia vanhempien makuuhuoneessa

Valkoinen makuuhuone blingbling -yksityiskohdilla on meidän kodin parhaiten onnistunut kokonaisuus minun mielestäni. Vaalea värimaailma, käytännöllisyys, valoisuus ja pienet krumeluuriset yksityiskohdat tekevät tästä huoneesta suosikkini. Hiukan hotellitunnelmaa, mutta silti kodikasta. Valkoista yhdistettynä valkoiseen ja hopeaan - tykkään.

Malm-lipastot minun on tarkoitus tuunata dc-fixillä valkoisiksi. Tykkään malmeista ensinnäkin niiden yksinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi, mutta myös käytännöllisyyden takia. Löysin yöpöydät kirpputorilta tosi edullisesti ja väärästä sävystään huolimatta päädyin ne ostamaan todelliseen tarpeeseen. Makuuhuoneessa on myös saman sarjan lipasto.

Yövalot uusin tulevaisuudessa toisenlaisiin

Haluan vielä hehkuttaa Tikkurilan Taika-lasyyria, jolla makuuhuoneen päätyseinä on maalattu. Yhteen seinään riitti yksi purkki lasyyria, ja sitä jäi jäljelle vielä jonkin verran. Jos olisin malttanut, olisin saattanut sutia seinän vielä kerran, mutta kimallus erottuu pinnasta hyvin näinkin. Pohjalla on vaaleanharmaa sisustusmaali. Olen käyttänyt hopeista lasyyria aiemmin myös valkoisen maalin päälle, ja silloinkin kokonaisuus oli ihan onnistunut, mutta kimallus ei erottunut näin hyvin.

Ihanaa ystävänpäivää kaikille! <3

To do - kodin seuraavat projektit

Kodin muutoshaaveita

Olemme asuneet nykyisessä kodissamme vasta alle kuusi kuukautta. Sisustus on edennyt pala-palalta kohti meidän makuamme. Paljon on tehty, hankittu, järjestelty ja veivattu edestakaisin. Iso osa kodista näyttää jo meiltä, mutta vielä on tekemistä. Tässä postauksessa laitan pähkinän kuoreen kotimme seuraavat projektit. Ensin kuitenkin muutama tyytyväisyyttä herättävä kuva.

Ja sitten ne muutoskohteet :)

4-vuotiaan poikamme makuuhuone on kodin huoneista pienin ja pimein. Huoneesta oma postaus täällä. Huone kaipaa piensisustuksellista viilaamista (oikea päiväpeitto, verhojen lyhennytys, jo olemassa olevat muumitaulut seinälle ja ehkä uuden, helppohoitoisemman maton). Lisäksi olemme olleet aikeissa laittaa seinään liitutaulumaalia. Maalausta jarruttaa värin valinta. Itse kallistun valkoiseen liitutaulumaaliin, huoneen koon vuoksi. Ennen kaikkea muuta haluaisin kuitenkin huoneen valaistuksen riittäväksi ilman, että kokonaisuus muuttuu levottomaksi.

Pikkuneidin huoneen kaikki tekstiilit ja huonekalut on kerätty muilta jääneistä rippeistä. Siksi kokonaisuus ei ole valmis eikä harmoninen, saatikka viimeistellyn näköinen.


Jos voisin, tyhjentäisin huoneen kokonaan ja aloittaisin alusta. Valitsisin toisenlaisen maton, siirtäisin sohvan pois, vaihtaisin verhot vaaleampiin ja kevyempiin. Pinnasänky vaihtuisi isojen lasten sänkyyn (en tosin tiedä, kestäisivätkö yöt vaihdosta). Pikkutuoleilla ei tässä huoneessa ole juuri virkaa, joten etsisin niille toisen paikan esimerkiksi eteisestä. Tuplaovien takana olevat expedit ja kallax hyllyköt laittaisin toiseen kohtaan. Ainoastaan tätä huonetta varten ostettu kattovalaisin jäisi paikalleen, muu sisustus muuttuisi.


Tarvitaan ihme, tai poikkeuksellista luovuutta, jotta saisin käytössä olevalla budjetilla huoneesta mieleisen. Siksi annan kokonaisuuden toistaiseksi olla näin, ja venytän penniä saadakseni säästöjä sisustuksen uusimista varten. Ehkä kesällä?!

Täältä  voit lukea huoneen esittelyn kokonaisuudessaan. Tämä huone kaipaa vähintäänkin tauluja seinille. Uusi sänky on hankintalistalla. Sängyn vaihduttua voisin hankkia myös seinälle lukuvalon. Muita muutoksia en tässä vaiheessa tekisi. Raikkaus, pirteys ja valoisuus ovat minusta tämän huoneen valttikortit.

Keittiön kaapistojen väri ei missään vaiheessa ole ollut minulle ominta omaa, mutta silmä on tottunut, enkä ole tähän ensimmäisenä satsaamassa enää. Sen sijaan kesällä kaatuu tuo puolikorkea väliseinä (jolla kello roikkuu) 10cm kaapiston yläreunan yläpuolelle. Seinä olisi lähtenyt jo, mikäli työ ei edellyttäisi sähkömiestä. Koska sähkötöitä tarvitaan, joudun malttamaan mieltäni. Seinän purkamisen lisäksi keittiön välitilaan asennetaan valkoinen lasi. Laatat ovat liian maalaisromanttiset minun makuuni. Voikohan lasin kiinnittää entisten laattojen päälle? Lisäksi haaveilen mustista kivitasoista, mutta en ole vielä hintaa selvittänyt (en tiedä, uskallanko edes selvittää). Minua mietityttää myös se, että mahtaako tasojen vaihtaminen onnistua enää välitilan uusimisen jälkeen (siis siten, että välitila säilyisi). Liesituuletin on myös liian massiivinen ja maalaisromanttinen, joten se vaihtuu. Liesituulettimeksi valitsemme freesauksen yhteydessä joko valkoista lasilevyä petraavan valkoisen, tai vaihtoehtoisesti kodinkoneisiin sointuvan harjatun teräksen. Näin keittiön ilme raikastuu jo varmasti huomattavasti.


Keittiön muutokseen liittyen mainitsen nyt vielä tuon laatoituksen uusimisajatuksen. Laatan väri häiritsee minua päivä päivältä enemmän. Maalaisinko päälle kaakelimaalilla? Laatoittaisinko päälle? - miten laattialämmityksen käy jos purkaa, tai jos laatoittaa päälle? Parketti on paksu, ja tällä hetkellä tuo lattiassa oleva laatta on parkettia alempana (hiomavara ilmeisesti). Sen puolesta päällelaatoitus voi tulla kysymykseen. Maalauksesta löysin yhden inspiroivan postauksen, Valkoinen Soihtu -blogista. En ole maalaamista pitänyt vaihtoehtona ennen tuota postausta, nyt kuitenkin kiinnostuin siitäkin vaihtoehdosta. Ai että tuo lattia olisi hieno valkoisena!!!




Siinäpä päällimmäiset mietteet. Piensisustuksellisia visioita minulla on muitakin, mutta suuret linjat olisi ensin mukavaa saada kuntoon! :)