Näytetään tekstit, joissa on tunniste karsiminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste karsiminen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. joulukuuta 2016

Pieni walk in closet

Vaatehuoneen säilytys uusiksi



Epätoivoni makuuhuoneen yhteydessä olevasta vaatehuoneesta eli walk in closetista nostaa taas päätään. Vaatteiden määrän kasvaessa (laihdutusprojektin edetessä) nykyinen säilytysjärjestelmä ei toimi. Tai toimisi, jos pysyisi seinässä. Koolausten jakaantuessa seinälle epäsopivasti, on seinään porattavaa systeemiä aika hankala saada pysymään kiinni. Nyt, hyllyjen tiputtua alas jo toisen kerran, turhauduin ja aloin suunnittelemaan jotain toimivampaa järjestelmää. Aiemmasta vaatehuoneen muutoksesta voit lukea täältä, tuolloin muutos toteutettiin olemassaolevilla hyllyillä niiden paikkoja järkeistämällä.






Koska vaatehuone on itsessään jo oven takana oleva kokonaisuus, olisi mielekkäämpää suunnitella säilytysjärjestelmä ilman ovia.


Kuva: Ikea



Kuva: Ikea




Vaatteiden ollessa muutenkin melko kirjavia, en näe mielekkäänä valita säilytysjärjestelmää tai mahdollisia irrallisia säilytyslaatikoita kovin värikkäiksi. Valkoinen väri rauhoittaa kokonaisuutta ja saa sen näyttämään myös hygieeniseltä, ollen toki samaan aikaan todella ajaton. Toisaalta puun värinen kokonaisuus antaa omanlaisensa, ehkä ylellisemmän fiiliksen. Luulen silti päätyväni valkoiseen.






Meidän vaatehuoneessa on tällä hetkellä hyllyt toisella seinällä, ja toiselle seinälle on laitettu yksinkertaisuudessaan tangot henkarisäilytystä varten. Henkarivaatteita meillä on aika vähän, vähempikin tankotila riittäisi. Ja toisaalta, ylemmät tangot ovat liian ylhäällä lyhyttä käyttäjää ajatellen. Tila tulisi paremmin hyödynnettyä, jos inspiraatiokuvien mukaisesti tankojen päälle jäisi hyllytilaa kausivaatteille, kengille ja matkalaukuille. Tilan saisi varmaankin parhaiten hyödynnettyä niin, että molemmille seinille (siis hyllyjen ja tankojen tilalle) tulisi oma vaatesäilytysjärjestelmänsä. Tai vaihtoehtoisesti ainoalle ehjälle pitkälle seinälle voisi laittaa yhden pitkän järjestelmän.


Kuva: Ikea


Vaatesäilytysjärjestelmän uusimisen lisäksi vaatehuone kaipaa pyykkikoria, parempaa valaistusta ja yhtenäisiä hengareita. Valaistus hoituu näyttävästi led-nauhoilla tai vaatekaapin päälle asennettavilla valaisimilla. Mieluisia, edullisia hengareita löytyy niinikään ikealta.


Kuva: Ikea



Piensisustusta vaatehuone ei mielestäni kaipaa. Jos vaatehuoneella olisi mittaa niin, että se olisi ihan oikea huone, niin totta kai kokonaisuuteen kuuluisi tuoli tai rahi pukeutumista varten ja lisäksi peili sekä jotain naisellista tilpehööriä. Meidän vaatehuone kuitenkin täyttyy varmasti niistä asioista, jotka tekevät vaatehuoneesta käytännöllisen. Visuaalista ilmettä haen sitten loistavalla järjestyksellä ja mahdollisesti vaatteiden uudelleen karsimisella. Karsimista tein viimeksi melkein vuosi sitten (APUA!) ja sen jälkeen vaatekasa on kasvanut ainakin kolminkertaiseksi. Laihtumisen ansiosta melkein kaikki ennen kolmatta raskautta käyttämäni vaatteet mahtuvat päälle, ja olenkin hakenut niitä säkki kerrallaan säilytyksestä takaisin. Edellisen karsimispostaukseni löydät täältä.


Miljoona rautaa tulessa, ah, niin minulle ominaiseen tapaan. Lopulta suurin osa jää kesken ja silmä tottuu. :D No, tämä on ainakin yksi niistä, jotka on pakko saada pian kuntoon. Heti joulun jälkeen mielellään.


<3: Tanja






keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Syksyn suursiivous - suunnitelma

Oma paikka kaikelle

 

 Avara tila ja siisti järjestys on osa mielenrauhaa, tai näin ajattelen itse. Vuosi sitten muutettuamme juuri 80 neliön kerrostalokolmiosta isoon omakotitaloon, kaikki oli jopa vähän liiankin tyhjää. Mutta yhtäkkiä tavaraa alkoi tulla lisää. Tyhjensimme varaston, jossa meidän tavaroita oli väliaikaissäilytyksessä. Vuoden aikana on entisten tavaroiden lisäksi tullut saatua ja ostettua yhtä jos toista enemmän ja vähemmän tarpeellista. Yhä useammin olen todennut ostokset heräteostoiksi ja itseasiassa mielihyvän sijasta mielipahan tuottajiksi. Epäkäytännölliset ostokset ovat se suurin mielipahaa aiheuttava ryhmä. Sotkua, epäjärjestystä ja huonoa mieltä niistä on helpompaa paikata sillä, että ostaa jotain mikä tuottaa mielihyvää. Hetken. Kunnes tuon ostoksen aiheuttama mielihyvä häviää. Täytyy ostaa uusi, tai huomata, ettei ongelma ole siinä että jotain puuttuu, vaan siinä, että jotain on liikaa tai se jokin on väärässä paikassa.



Turhan tavaran karsiminen ja koko kodin raivaaminen kuulostaa aivan tolkuttoman suurelta työltä. Voisin lähestyä sitä ottamalla kassin käteen ja mättämällä siihen kaikkea vastaantulevaa turhaa. Tai sitten voisin hankkia miljoona pikkulaatikkoa ja lähestyä asiaa lajittelemalla olemassaolevat tavarat pieniin laatikoihin niin, että kaikella todellakin on oma paikkansa. Yhden kaapin tyhjentäminen kerrallaan kuulostaa oikein houkuttelevalta vaihtoehdolta, paitsi ettei se ratkaise tavaroiden paikkoihin liittyvää pulmaa. Niinpä päätin ensin jakaa kodin tavarat ryhmiksi, miettiä ryhmille sopivat paikat ja vasta sen jälkeen miettiä, miten saan ne omille paikoilleen. Tilaa on, kunhan sekalainen roina ei täytä kaikkea. Sekalaisen roinan aiheuttama kaaos päässä on tähtitieteellisen kamalaa. Ulkoinen vaikuttaa sisäiseen omalla kohdallani niin paljon, että järjestys ja sen pysyminen on elämän sujumisen a ja o.

Kodin tavaroiden jaottelu

1. Lasten tavarat
-Pehmot
-Legot
-Palikat
-Kirjat
-Kynät, vihkot, askartelutarvikkeet
-Barbit
-Nuket
-Eläimet (pienet ja isot)
-Dinosaurukset
-Muumitalo, nukkejen ja eläinten erilaiset talot

2. Vaatteet
-Ulkovaatteet
-Kengät
-Lasten vaatteet (kolmen lapsen)
-Aikuisten vaatteet

3. Yleispätevät "kaikkien" tavarat
-Astiat, keittiön tavarat, ruuanlaitto, kuiva-aineet
-Tekstiilit: pyyhkeet, liinavaatteet, päiväpeitot, verhot jne.
-Elekroniikka: pädit, koneet, radiot ym.
-Kotitoimiston tarvikkeet: paperit, kynät jne.
-Siivousvälineet
-Sisustustavarat
-Valokuvat
-Muistot
-Harrastusvälineet
-Huonekalut
-Lääkkeet, kuumemittarit, laastarit
-DVD-levyt, musiikki

4. Äidin tavarat:
-Kosmetiikka
-Henkkoht paperit
-Laukut ym. asusteet

5. Isän tavarat
-Työkalut
-Työjutut (paperit, koneet ym).
-Kosmetiikka, parranajovehkeet


Tavaroiden sijoittelu

Seuraavaksi on pakko suunnata katse siihen, miten nämä tavararyhmät on järkevää sijoitella. Nykyinen sijoittelu on epätoimiva siksi, että melkein kaikki on hukassa aina. Saatan joutua etsimään pitkään esimerkiksi villasukkia tai varalapasia, joskus hukassa on tabletin laturi tai vaikka tulitikut uunin sytyttämistä varten. Säilytyksessä olleen pikkuradion johto voi olla aivan muualla kuin missä itse radio on. Joku tärkeä paperi lojuu jossain niistä kolmesta vaihtoehdosta, joten puran kaiken ja etsin kunnes lopulta löydän paperin alimmaisena sieltä viimeisestä mahdollisesta paikasta.

Viikko per tavararyhmä

Minimalismipelin tyyliin otan seuraavien viiden viikon tavoitteeksi järjestellä kodin tavarat uudelleen. Aika kuulostaa yhtä aikaa pitkältä ja tosi lyhyeltä. Tavoitteeni on käydä läpi yksi tavararyhmä viikossa. Periaatteessa yhden ryhmän tavarat voi olla ihan mahdollista jaotella ja järjestellä jopa yhdessä onnistuneessa päivässä, mutta niiden hävittäminen (myynti, kierrätys) voi viedä hiukan enemmän. Tällä viikolla siis järjestelen lasten tavarat, seuraavalla viikolla vaatteet, seuraavalla yhteiset tavarat ja niin edelleen. Ongelmani on ollut raapaista vähän sieltä ja pikkuisen täältä, enkä ole kuitenkaan koskaan saanut mitään valmiiksi. Katsotaan, toisiko tämä toivotun tuloksen. :)

<3: Tanja

perjantai 23. syyskuuta 2016

Iso perhe asuu kolmiossa

Toimiva pieni koti

Kuka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Muistot ovat kuitenkin osa elämää ja osa sitä, miten nykyhetken järjestelee. Yksi lähimmistäni etsii asuntoa ja pohtii sen oikeaa mitoittamista. Minä taas siivosin vanhoja valokuvia koneelta ja löysin kuvan entisestä kodistamme. Olemme perheenä asuneet, ööö,, neljässä vai viidessä erilaisessa, erikokoisessa ja täysin erityyppisessä asunnossa. Jokaisessa on ollut hyvät ja huonot puolensa. Viimeisimmästä kodistamme totesin, että pieni on kaunista ja sitä olen tottavie muistellut etenkin siivouspäivinä :)


Kompakti kolmio, 80m2 johon mahtui hyvin neljä ihmistä ja iso koira

Pieni koti voi olla toimiva isollakin perheellä. Pienen asunnon hyvä puoli on muunneltavuus: tilat ovat pieniä ja esimerkiksi remontoiminen siksi suhteessa halvempaa. Pienen keittiön voi uudistaa muutamalla tonnilla runkoja myöten, ison keittiön koko kattauksen uudistamiseen menee taaloja vähintään nelinkertaisesti. Samaan aikaan, kun remontoimisen kustannukset ovat edullisemmat, on koko sisustus "halvempaa", sillä neliöihin ei mahdu niin paljon tavaraa ja yksityiskohtia. Tämä taas helpottaa siivoamista: kun esineitä on vähemmän, on vähemmän pölyn pyyhintää ja toki vähemmän myös sitten sitä lattia-alaa. Kolmion siivoamiseen menee noin 2 tuntia, vaikka siivoaisi kuinka perusteellisesti. Kun neliöitä laitetaan 100 lisää, aikakin on viisinkertainen.


Kolmiomme tunnelmaa vuodelta 2014

Miten pienen kodin saa toimimaan isolla perheellä? Rehellisesti naurattaa, kun muistelen niitä vuosia. Toimivuudesta tiedän paljon sen kautta, mikä ei ainakaan toiminut.

Eteinen

Pienen kodin yksi tärkeimmistä asioista on toimiva eteinen. Miksi ihmeessä niiden pitää olla aina käytävän mallisia pimeitä koloja? Tärkeitä huomioita eteisen osalta on valaistus, kaappitila ja tila kyykkiä. Etenkin käytävämalliseen kapeaan tilaan kannattaa valita mahdollisimman kirkas lamppu kattoon. Ellei laskutasoa ole, niin lisävalaistusta voi asentaa seinälle led-nauhalla tai ihan perinteisillä seinävalaisimilla. Myönnän, emme itsekään koskaan kiinnittäneet tarpeeksi huomiota valaistukseen eteistilassa, enkä voi muutenkaan muistella lämmöllä entisiä eteisiämme. Ehkä siksi rakastuin tässä nykyisessä kodissa nimenomaan eteiseen, jossa on iso ikkuna ja peiliovikaappi. Peiliovellinen liukuovikaapisto ratkaisisi paljon myös pienen eteisen osalta. Jos meinaa kaappiostoksille, kannattaa etukäteen miettiä, mitä kaapissa säilyttää. Erilaisille urheilu-ja ulkoiluvälineille on kiva miettiä toimivat ratkaisut nimenomaan eteiseen. Ja lopuksi tila kannattaa stailata kivoilla, toimivuutta lisäävillä yksityiskohdilla. Eteisessä isommalla perheellä tuon "pieni on kaunista" -ajatuksen voi kyllä omasta mielestäni unohtaa. Niitä ulkovaatteita kun vaan väkisin on. Mitä useampi henkilö, sen enemmän. Vaikka kuinka minimoisi.

Kodinhoito

Toiseksi kompastuskiveksi huomasin kodinhoitotilojen puutteen. Toisessa kodissa pyykkihuoltoa toteutettiin kahden neliön kokoisessa vessassa, ja toisessa kodissa noin viiden neliön kylppärissä. Pyykkivuori oli _aina_ olohuoneen sohvalla. Järjestelmällisempi ihminen olisi sen saanut pese-kuivata-viikkaa-vie kaappiin -tekniikalola toimimaan, mulla homma keskeytyi kymmenen kertaa ja välillä mukana oli ihan suoranaista laiskuutta. Jos pyykkihuoltoa ei siis pysty sijoittamaan suljettujen ovien taakse katseilta piiloon, niin suosittelen viikkaamaan telineeltä kaappiin _heti_ . Jos se ei syystä tai toisesta onnistu, pelastaa kaunis puhtaiden pyykkien kori jo paljon. Koska meillä ei edelleenkään tämä pyykkihuollon osio elämästä toimi (miksei ne kuivat pyykit koskaan pääse kaappiin asti heti kuivuttuaan?!), otin käyttöön ns. pyykkipäivät. Enää en pese joka ilta koneellista ja kerrytä kodinhoitohuoneen pöydälle puhtaita pyykkejä koneellista toisensa perään, vaan tehopesen pyykit kahtena päivänä viikosta ja näiden kahden päivän aikana en tee paljonkaan muita kotitöitä. Likapyykkikorit meillä on molemmissa vessoissa ja lisäksi myös vaatehuoneessa ja saunan eteisessä, joten yhtä ainoaa suurta pyykkikasaa ei kerry. Ensitalven tavoitteena mulla on ulkoistaa ainakin osa pyykkihuollosta perheen vanhimmalle lapselle. Seitsemänvuotias osaa jo lajitella vaatteet koreihin, josta äiti voi helposti ne pinota vaatekaappiin.



Sekalainen tavara ja sen säilytys

Kolmas päänvaiva pienessä asunnossa on se järjetön sekalaisten tavaroiden määrä. Tähän helppo vinkki - heitä pois. Et tarvitse ikinä.
 

Muistilistaa:

 Marie Kondon mukaan säilytystila on kallista. Käytä sitä harkiten.

Tavaran säilöminen varmuuden vuoksi on kalliimpaa kuin sen ostaminen tarpeeseen uudelleen.

Mitä pienempi koti, sen enemmän huomiota säilytystilojen toimivuuteen täytyy kiinnittää. Toimivuuteen, ei määrään. Kaapin sisukset ovat sen kokoa olennaisemmat.




maanantai 15. helmikuuta 2016

Valkoista sisustusta ja tavaran kasimista

Askel kohti minimalismia

Minustako minimalisti? Olen viimepäivinä miettinyt, että mitä ihmettä minulle on tapahtumassa. Minä, joka aiemmin halusin lisää säilytystilaa, lopulta sitä saaneena haluankin eroon _kaikesta_ paitsi välttämättömästä. Tyhjänpanttina lojuvat tavarat ahdistavat. Huonot ja epäkäytännölliset asiat ja tavarat ahdistavat. Esineet ja huonekalut, joilla ei ole funktiota, saavat olon tuntumaan tunkkaiselta. Yhtäkkiä tyhjät hyllyt kaapeissa näyttävät kauniilta - vaikka aiemmin ne symboloivat minulle lähinnä muuttamista tai suursiivouspäivää. En kaipaa enää kymmeniä pussilakanoita, enkä halua säilytellä mitään "saatan joskus tarvita" -teemalla. Haluan karsia, siivota, puhdistaa - ja lopuksi säilyttää ainoastaan tärkeät.




Minimalismi on minun mittapuulleni liian voimakas ilmaisu, ehkä nyt ja aina, koska en kuitenkaan ikinä voisi ajatella pakkaavani koko omaisuuttani selkäreppuun (näin olen kuullut monen minimalistin tekevän). Minun kohdallani tämä tavaran karsiminen tarkoittaa ainakin eettisiä valintoja ja laatua. Vähemmän on enemmän. Ennen menin kirpputorille ja ostin parilla kympillä kymmenen puseroa, sillä kaupasta ei saanut samalla rahalla edes yhtä uutta. Määrä oli tärkein. Samalla ajatuksella saatoin ostaa postimyynnistä "kerralla enemmän", koska postimaksut pitäisi maksaa jokaisesta tilauksesta erikseen. Oli olevinaan fiksumpaa ruokkia koko shoppailuvimma kerralla, vaikka turhakkeilla, kuin keskittyä tarpeelliseen.




Kaikki lähti siitä, kun rakastuin valkoiseen sisustukseen. Valkoinen sisustus huokuu puhtautta, kliinisyyttä, sitä on helppo katsella ja se sopii kaikille. Ensin ostin valkoisia mattoja ja päiväpeiton, tästä on siis aikaa jo vuosia, joten ihan hetkessä ei pääni ole kääntynyt. Minä, joka olin aina ajatellut valkoisen olevan tylsä ratkaisu. Jossain vaiheessa, ehkä iän myötä (?), valkoinen alkoi kuitenkin näyttää silmissäni tylsän sijasta ylelliseltä. Kun valkoisen yhdistää laatuun, saa aikaan käsinkosketeltavan luksuksen tunnun. Valkoinen mersu on eri asia, kuin viininpunainen mersu - eikö vaan? Mikä sen hienompaa, kuin avara ja valkoinen koti, jossa ei ole yhtäkään yksityiskohtaa liikaa? Maustaa saa vapaasti millä teemalla tykkää. Kun valkoiseen yhdistää 50-luvun pinnatuolin ja lipaston sekä mustavalkoisen raitamaton, saa retromodernin. Kun taas yhdistää valkoisen puuvillasatiiniin ja kartellin bourgieen, saa hotellimaista ylellisyyttä. Valkoinen maustettuna 20-luvun teemoilla -> tulee maalaisromanttinen. Tämän oivallettuani olen ollut valkoiselle sisustukselle uskollinen.




Ja nyt olen yhtäkaikki tehnyt sen seuraavan oivalluksen: vähemmän on enemmän. Kaikkea kaunista ei tarvitse omistaa. Maailma on täynnä ihania asioita, kauniita yksityiskohtia, halpoja ja kalliita. Jatkossa lupaan miettiä tarkasti, mitä sisustuksellisia asioita tai tarve-esineitä meille hankin. Ennen kaikkea haluan kiinnittää huomiota siihen, ettei määrä kulje laadun ohi.




Tämän nimissä haastan itseni olemaan hankkimatta mitään kodin sisustukseen tai vaatteisiin liittyvää neljä viikkoa. Haaste alkaa nyt ja loppuu maaliskuun 15. päivä. Jatkan haastetta, jollei se osoittaudu täysin mahdottomaksi. Samaan aikaan lupaan etsiä kaksi muovikassillista meiltä pois lähtevää tavaraa - näihin en lue niitä, jotka olen jo valmiiksi lonikoinut poistettavaksi. Jos innostut, lähde mukaan!

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Projekti French Wardrobe

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

French Wardrobe - suunnittelusta toteutukseen

Aikalailla hetken mielijohteesta kävin vaatekaappini kimppuun ja aloitin käytännön hommat kohti helposti yhdisteltävää, jokaiseen tilaisuuteen sopivaa vaatekaappia. Projekti alkoi imuroinnilla, jonka jälkeen vedin kaikki omat vaatteeni alas kaapista sängylle ja pyyhin lopuksi pölyt tyhjiltä hyllyiltä. Mieheni vaatteisiin en koskenut,  vaikka ne ovatkin samassa vaatehuoneessa omieni kanssa.












Imuroin siksi, että voisin puhtaalle lattialle lajitella vaatteet pinoihin ennen kaappiin laittamista. Seuraavana vaatehuoneemme lähtötilanteessa (ai kamala!)










Ja vaatteet sängyn päälle kerättyinä:






Hiukan jo epätoivo meinasi iskeä tuota sekamelskaa katsoessa, mutta tartuin sinnikkäästi toimeen. Pyyhin siis hyllyt ja raivasin imurin pois. En olisi uskonut, kuinka paljon pölyä hyllyille onkaan ehtinyt kertyä puolessa vuodessa! Oli ihan aiheellista käydä jo puhtauden takia vaatehuone läpi. Illalla passitan vielä miehenikin tekemään omalle kaapilleen samoin.





Vaatteet lajiteltuna lajin mukaan

Poistoon lähtevät

Työ oli huomattavasti helpompaa, kuin olin ajatellut. Kävin jokaisen vaatteen läpi, suoralta kädeltä tiesin jo ne, mistä luopuisin. Ne, joista olin epävarma, laitoin pinoihin lajin mukaan ja kävin vielä pinot kertaalleen läpi viikaten samalla vaatteet kauniisiin pinoihin. Jäljelle jäävät vaatteet ovat minulle mieluisia ja helposti yhdisteltäviä. Ainoastaan mustien ohuiden leggareiden kanssa käytettäviä vaatteita minulta ei nyt oikeastaan löydy.. Mutta jätin leggarit silti vielä kaappiin, sillä ne kuuluvat minusta jokaisen naisen perusvaatevalikoimaan (ja kaipaisin niitä takuulla esim. kesällä mekkojen kanssa)


Tuubihuivit, joista harmaan laitoin pois. Kengät ovat lempparini, ja ne saavat jäädä kaappiin.


Sporttiliivit, joista en nyt yksistäkään luopunut.


Thermoleggarit, joita käytän tällä hetkellä lähinnä kalsareina.


Kaikki kaappiin jääneet pitkähihaiset puserot, kolme kappaletta näitä.


Mustia perusleggareita kahdet (trikoisia) ja kahdet mustat kiiltäväpintaiset leggarit, joita rakastan yli kaiken.


Kolmet housut, joista yhdet farkut, yhdet pussihousut ja yhdet me&i slimmihousut. Kaikki lähes jokapäiväisessä käytössä.

Urheiluvaatteet ja kompressiosäärystimet. Muutamia karsin pois treenivaatteiden yläosista.




Ja lopulta sitten vielä kävin tavoitevaatteet läpi, niitä jäi pieni pino kaappiin (mutta varasto tursuilee näitä ja siitä pieni pisto omatunnossani!). Minulla on äitiyskilojen karsimisprojekti meneillään, ja siksi en ole valmis näitä tavoitevaatteita hylkäämään. Minähän vielä käytän niitä, vannon sen!




Nyt kun vielä saisin järkättyä pois nuo jotka ovat menossa pois, niin voisin olla tyytyväinen! Kokemus oli oikein puhdistava, suosittelen kaikille!


lauantai 6. helmikuuta 2016

Haaveena French Wardrobe - check list nro 1!

Haaveena French Wardrobe - check list!



http://wyldeblog.com/2015/02/19/the-egalitarian-minimalist-wardrobe/

Marie Konmaryn kirjaa lukeneena, ja siitä aivopestynä, olen pähkäillyt vaatekaappiani edes ja takas. Löysin ongelmani, ja se oli vaatteiden yhdistelemisen mahdottomuus. Minulla on paljon kauniita vaatteita. Jos laitan ne lattialle yksin ja katson, ne ovat totta tosiaan ihania, minun näköisiä, kivoja päällä (toiset vähemmän kivoja). Epäsopivista vaatteista olen jo karsinut kaappini aiemmin. Jäljellä on kuitenkin yksilöitä, joille ei löydy paria. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä googlettelin hiukan ja löysin  French Wardroben. En ole teemaan vielä hirmu paljon tutustunut - korjatkaa virheeni jos kirjoitan puuta heinää. Itse tavoittelen vaatekaappia, jossa lähes jokainen vaate on yhdisteltävissä keskenään. Vaatekaappi koostuu "basics"-vaatteista, joiden rinnalla on muutama erottava asuste, takki tai bleiseri. Kuulostaa ehkä tylsältä toisista, minua tämä taas inspiroi mielettömästi.


http://www.theartofstyle.ie/2014/04/the-chic-of-french-style/



Teemalla löytyy paljonkin kirjoituksia googlesta, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi englantia. Ranskaa opiskelleena rakastuin muutamiin kirjoituksiin jo ranskankielisten fraasien perusteella. :) Parhaimpiin ja selkeimpiin kirjoituksiin lukeutui The Top Ten Frech Wardrobe, jossa eritellään tarvitsemasi vaatteet. En tarvinnut lukea kohtaa yksi pidemmälle, kun aloin jo sormet syyhyten miettiä muutoksia vaatekaappiini. Tekstin perusteella vaatekaappiin siis tarvitaan;

<3: La Chemise Blanche - valkoinen Basic paita - toinen silkkiä ja toinen puuvillaa
<3: Le Trench - trenssitakki (beigestä puhutaan, itse valitsisin mustan)
<3: Les Ballerines - balleriinakengät mustina - monikäyttöiset kengät, joilla voi mennä minne tahansa
<3: Le Jean - farkut
<3: Le Cachemire - Cashmere-neule, joka tuntuu päällä suorastaan luksukselta
<3: La Petite Robe Noir - pikkumusta mekko
<3: Les Escarpins Noir - mustat korkokengät, joihin tekstissä kehotetaan opettelemaan ja tutustumaan kuin ystävään.
<3: La Veste de Blazer - musta bleiseri, joka sopii erityisen hyvin farkkujen ja korkokenkien kanssa


Lisäisin itse listaan vielä muutamia vaatteita, erityisesti topit mustana ja valkoisena sekä mustat leggingsit ja sukkahousut. Teemaan kuulumattomiakin vaatteita tarvitsen: aktiivisena saliharrastajana minulla on pakko olla hyviä treenivaatteita, koiraihmisenä ulkoiluvaatteita, ja kotioloissa mukava oloasu (muutamat kivat lököhousut ja rennompi t-paita).

Taidan kaivaa vaatteet kaapistani, ja alkaa hommiin! Katsotaan, mitä saan aikaan - postauksia luvassa.

<3: Tanja



tiistai 5. tammikuuta 2016

Eroon turhasta tavarasta - internetin parhaat vinkit

Eroon turhasta tavarasta - internetin parhaat vinkit



Vaikka en ole minimalisti, enkä pyri minimalistisuuteen, niin olen jo vuosia himoinnut krääsätöntä elämää. Tarkoitan krääsällä kaikkea sitä tavaraa, joka joko lojuu pöydillä tai pahimmassa tapauksessa lattioilla vailla paikkaa. Tavaraa, joka ei sovi sisustukseen. Tavaraa, joka saatiin lahjaksi, jolle ei ole käyttötarkoitusta. Vanhoja perintökalleuksia, joilla ei tee "mitään". Sataa tai miljoonaa mustekynää epämääräisissä purkeissa, joiden seassa on hiuspinnejä, ponnareita, tulitikkuja ja kolikoita. Paperipinoja. Suoranaista roskaa. Pääsiäsmunista tulleita pikku-ukkeleita tai muistivihkoja, vanhoja mainoskalentereita. Kaikkea sitä, mitä voi tarvita joskus. Ja sitä, mitä ei viitsi heittää pois, koska saattaa joskus tarvita.


Itseasiassa karsimisvimmani ulottuu tällä hetkellä myös niihin tavaroihin, jotka ovat ehkä jokapäiväisessä käytössä, mutta eivät tuota iloa. Meidän kodissa esimerkiksi kirjavanväriset kylpy- ja käsipyyhkeet, eripari kahvikupit, jopa itseasiassa turkoosit Teeman astiat ovat alkaneet ärsyttää värinsä vuoksi.


Niinpä päätin opiskella luopumista netistä, ja kokosin parhaat vinkit tähän.


Ajatuksia karsimisesta

Ensimmäinen asia, jonka haluan tuoda esille: vanhan tavaran poistuessa uusi ei saa korvata entistä. Nostin tämän esille siksi, että se on minullekin vaikeaa. Myyn usein kirppiksellä vaatteita vain ostaakseni uusia. Juuri yhtään vaatetta koko aikuisiälläni en ole pitänyt alusta loppuun. Se voi tosin johtua siitä, että ostan lähes kaikki vaatteeni kirpputoreilta ja myös myyn ne siellä pois. Hoidan ja pesen vaatteita säästellen, lumpuksi saakka en siis ole onnistunut mitään käyttämään (jollei sukkia ja alusvaatteita lasketa). Jos mietin noita omia luopumisen kohteita, kuten värikkäitä kylpypyyhkeitä ja Teeman astioita, niin joutuisin todennäköisesti ostamaan niiden tilalle jotain uutta. Astioiden tilalle ainakin, sillä jostainhan ihmisen on syötävä. Minimalismin piikkiin näistä luopuminen ei siis menisi, tosin enhän siihen pyrikään. Mutta onhan sekin jo itsessään tärkeää, että tarve-esineet edustavat meitä, ja että niitä on mukava käyttää, niistä pitää mielellään hyvää huolta.




Toinen asia, jonka lainaan suoraan Laatua elämään -blogista


"Tavaroista luopuminen ei ole vain tavaroista luopumista, eikä tavoitteena lopulta ole vain päästä tavarasta eroon (vaikka sekin on ihan mukavaa). Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti muuttaa oma ajatusmaailma hillittömästä kuluttamisesta harkittuun kuluttamiseen."




Tästä ajatuksesta inspiroidun itse kovasti. Juuri tällä tausta-ajatuksella olen esimerkiksi alkanut ehdottaa lastemme synttäreille ja jouluksi kimppalahjoja: ostetaan yhdessä jotain isompaa tarpeellista. Mielestäni kuitenkin hillittömän kuluttamisen ja harkitun kuluttamisen väliin mahtuu kultainen keskitie, olkoon se nyt vaikka "normaalia" kuluttamista. Siihen kuuluu heräteostokset muutaman kerran vuodessa, vaatekaapin päivitystä muutamia kertoja vuodessa jne. Kaikki ostokset eivät ole ehkä harkittuja tai aivan tuikitärkeitä, mutta kuitenkaan ei tuhlata ja humputella satasia sinne tänne (tähän olen kyllä syyllistynyt nyt viimeaikoina itsekin, ja se jos joku on painanut mieltäni). Keskustelupalstalta bongasin seuraavan kommentin:


"Paras tapa ehkäistä rojuuntumista kotona on olla äärimmäisen kriittinen hankintojensa määrän (vähäinen) ja laadun (erittäin korkea) sekö estetiikan (hipoo täydellisyyttä ja kestää aikaa)."


Tuossa kiteytyykin juuri se perusajatus, johon tulevaisuudessa pyrin ja pidän lupauksestani kynsin ja hampain kiinni. Olen itseasiassa jo lähes kokonaan hylännyt halpisketjujen nopeasti kulahtavat tuotteet. Opettelen jatkuvasti luopumaan siitä kikkailusta, millä saisin euromäärän x riittämään mahdollisimman moneen tavaraan tai vaatteeseen. Kyseisten valintojen tekeminen ei ole minulle aina niin yksinkertaista, sillä esimerkiksi lastenvaatteita on välillä pakko saada paljon kohtalaisen pienellä rahamäärällä, ja tuolloin en todellakaan voi panostaa hilfigerin tai gantin vaatteisiin (ja onko siinä edes järkeä, kun lapset kasvavat nopeasti ja pian vaate kierrätetään).




Esimerkki: meidän liinavaatekaappi

Minusta helpoin tapa poistaa ylimääräiset tavarat, on iskeä yhteen kohteeseen kerrallaan. Aloitin aiemmin liinavaatekaapistamme. Lähtötilanteessa kaappi oli täynnä, mutta kaikki mahtuivat. Kuitenkin pyykkipäivänä jouduin survomaan lakanoita kaappiin ja pinot olivat sotkuiset (en kestä sotkuisia vaatepinoja). Lisäksi kaikki tyynyt eivät olleet hyviä nukkua, vauvanpeittoja oli kerääntynyt kaikilta kolmelta lapselta.


 

Lakanakaappi ennen siivousta ja karsimista
Vuodevaatekaappi ennen siivousta ja karsimista

Tyhjensin molemmat kaapit siivotulle kodinhoitohuoneen lattialle ja tavara kerrallaan pinosin kolmeen pinoon: poismenevät, "en tiedä" ja "takaisin kaappiin". Tuo "en tiedä" -pino helpotti itseäni tosi paljon. Ne, jotka halusin ehdottomasti säilyttää, löytyivät helposti. Kokosin ne ensin kaappiin ja kävin sitten uudelleen "en tiedä" -pinon. Osa tuon pinon tekstiileistä lähti jo siksi, että lakanakaappi olisi alkanut uudestaan näyttää kaoottiselta, jos olisin laittanut sinne vielä lisää tavaraa.

Kaappi siivouksen ja karsimisen jälkeen.




Peitot ja tyynyt karsiutuivat muutamiin tarpeellisiin vieras -ja varapeitteisiin.

Lopputulokseen olin oikein tyytyväinen. Ilmavat kaapit estävät minua myös ostamasta enää lisää ylimääräisiä tekstiileitä, sillä en halua näitä kaappeja "kaaostilaan" enää uudelleen. Elloksen alesta olin jo hyvin vähällä tilata lisää liinavaatteita, lapsille olisi ollut kivoja alessa. Mutta sitten heräsin kaaoksen pelkoon, ja tilaus jäi tekemättä.

Siivouksen seurauksena näin suuri pino meille turhaa pääsee tarvitseville. Lahjoitan tavarat avustustarkoituksiin.





Jos projektin aloittaminen tuntuu työläältä, niin karsittavan alueen rajaaminen voi motivoida. Itseasiassa 30min kerrallaan voi jo tehdä ihmeitä. Puhelin pois kädenulottuvilta, ei taustalla tapahtuvaa ruuanlaittoa tai kahvinjuontia. Fokus pitää säilyttää siinä hetkessä ja tehdä tehokkaasti. Itselläni meni noiden kahden kaapin setvimiseen ehkä juurikin noin 30min. Jos haluaisin tehdä ylimääräisillä rahaa, niin kirpputorityö pitäisi laskea tuon ajan päälle. Nyt minulla ei kuitenkaan sitä aikaa ole, ja tiedän hyviä lahjoituskohteita, joiden kautta tavara pääsee oikeasti tarvitsevalle. Siksi sydämestäni annan kaiken ilmaiseksi - vaikka tavara on hyvää, siistiä ja aivan myyntikelpoista. Tosin, tavarat odottavat edelleen jätesäkeissä sitä, että saan aikaiseksi ne viedä... Tässä siis on petraamisen varaa minulla!


Muutama lisävinkki pähkinänkuoressa:


  • Jemmalaatikko voi pelastaa, jos olet epävarma. Ota yksi pahvilaatikko, johon kasaat "ehkä" tavarat ja palaat niihin myöhemmin. Mahdollisessa tarpeessa voit hakea laatikosta tavaran takaisin käyttöön.
  • Käytä ajastinta: päätä paljonko aikaa käytät karsimiseen ja laita hälytys päälle, kun aika on kulunut
  • Ota valokuva esim. tarpeettomasta matkamuistosta, käyttämättömästä kauniista vaatteesta
  • Motivoi itseäsi: mieti, miksi karsit. Syy voi olla esimerkiksi se, että saat näppärämmin tiskikoneen tyhjennettyä tai löydät helposti tarvitsemasi juhlakengät.
  • Älä hanki lisää säilytystilaa, vaan pyri ratkaisemaan ongelma: mitä tiettyyn paikkaan mahtuu ja mitä ei.
  • Pura kohteesta kaikki pois ja aloita alusta.
  • Karsi ensin vähän ja edetessäsi karsi lisää.
  • Kokeile olla esimerkiksi kuukausi ilman shoppailua. Osta vain ruokaa ja välttämättömät hygieniatarvikkeet. Voit aina jatkaa haastetta, mikäli se tuntuu hyvältä!

perjantai 1. tammikuuta 2016

Karsiminen vol. 1.

Olen lähtenyt kaappi kerrallaan toteuttamaan karsimismetodia. En pyri minimalistisuuteen, mutta olen alkanut ajatella voivani tulla toimeen vähemmälläkin. Mikä sen ihanampaa, jos kaapissa on oma lokonen kaikelle siellä olevalle. Ja se, ettei siellä ole mitään, mitä vain harvoin tarvitaan.

Olen tätä periaatetta koittanut noudattaa hiukan jo esimerkiksi muuton yhteydessä, mutta vielä sitä turhaa tavaraa vain kantautui. Joten nyt päädyin ottamaan täsmäaseen käyttöön, ja lähdin systemaattisesti yhdestä kaapista kerrallaan etenemään.

minimalismi



Olen myynyt aiemmin elämässäni Tupperwaren tuotteita. Olen hankkiutunut askel kerrallaan niistä eroon konsulenttiaikojeni jälkeen, mutta tietyt suosikkituotteet kulkevat mukanani nyt ja "aina". Kuitenkin muovimääräni on vähentynyt jo noin 10 % siitä, mitä se pahimmillaan oli.

Muovikippoja rasittavampaa säilyteltävää ei ehkä ole olemassakaan. Aina on kannet hukassa jne.
Meillä on kaksi työssä ruokailevaa aikuista, joten eväslaatikoille on käyttöä. Systeemin pitää toimia - kaapissa on aina oltava laatikko eväille. Siksi en tällä kertaa karsinut yhtään eväslootaa, päinvastoin niitä tarvitsisi hankkia ehkä vielä lisää. Easy rice -riisinkeittokippo on yksi arjen "pelastajista" myöskin, ja siinä olevaa kulhoa voi surutta käyttää myös leipomiseen. Muutama tarjoiluastia täytyy joka kodista löytyä, niille on käyttöä juhlapäivinä. Tällaisia asioita jätin muovikaappiin. Halusin kaiken mahtuvan laatikkoon kannet paikallaan, jotta ne olisi sieltä helpompi ottaa käyttöön. Sain mielestäni hyvän kokonaisuuden aikaan. Samalla siirsin meidän kattilat tuosta laatikosta tuonne kulmakaappiin.






Täsmäiskuun meni aikaa noin 30 minuuttia ja karsiminen oli lopulta aika helppoa. Vieläkin jäi muutama kippo, joista voin tulevaisuudessa luopua. Nyt laatikosta löytyy kaikki tarvittava helposti, eikä meidän tarvitse enää tuskailla lootien kanssa.

<3: Tanja

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Arjen luksusta ja mietteitä ulkomaanmatkan jälkeen

Adios Espanja!

Viikko Espanjassa vierähti, vietimme kivan viikon mittaisen loman etelän auringossa koko perheen voimin. Maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniita. Sain paljon kuvia, joiden purkaminen on vielä kesken. Parhaita otoksia luvassa. :)


Valehtelisin jos väittäisin, etteikö kotiinpaluu ollut aivan ihanaa! Jo Helsingissä hotellissa laatu tuntui ja näkyi. Hyvät yöunet olivat lyhyet, mutta sikeät. Ihanat valkoiset paksut liinavaatteet, pehmeä sänky ja juomakelpoinen hanavesi!


Espanjasta tarttui kuvien ja muistojen lisäksi mukaan myös muutamia (yllättäviä) sisustusjuttuja. Yksi oli kokonaisen matkalaukun vaativa kapistus, näistä myös omaa postausta tulossa.


Asia, mistä halusin kirjoittaa...
Loman aikana siivoaminen oli tosi helppoa. Pyykit koneeseen - tiskit pesuun - ruokapöydän pyyhintä - lattian lakaiseminen ja sänkyjen sijaaminen. Valmista tuli. Kaikesta ahtaudesta huolimatta siivoaminen oli juurikin noin nopeaa ja vaivatonta. Aikaa siihen meni aamuisin noin 15min ja iltaisin sama 15min. Mietin sitä dilemmaa, että miksi kotona saa siivota siivoamasta päästyään ja silti on joku kohta rempallaan yhtenään. Ajatuksissani avainasiaksi muodostui tavarat, tai paremminkin niiden vähäisyys. Muutamat vaatteet (jotka piti kyllä pestä päivittäin, etteivät loppuneet kesken) henkilöä kohti, kahdet kengät per nuppi (sandaalit ja lenkkarit), astioita niin vähän, etteivät ne riittäneet yhtä ruokailukertaa pidemmälle. Kotona oli odottamassa siisti, iso ja avara koti. Mutta silmiin osui nyt uudella tavalla yhtä jos toista, mitä voisi hävittää tai laittaa eritavalla. Ehkäpä siitäkin siis inhorealistinen postaus luvassa?! :) Tyhjää kaappitilaa meillä on paljon, mutta karsimista voinee tehdä toisenlaisistakin motiiveista.

Toivottavasti jäätte kuulolle. :)


Arjen luksusta


Toinen juttu, mitä reissussa pohdin, oli tämä asetelma luksuksen ja karun välillä. Kotona meillä on esim. peitot, tyynyt, sängyt, liinavaatteet, matot, torkkupeitot ja astiat ostettu tottakai meidän maun mukaan. Espanjassa meitä oli vastassa hetekaan rinnastettavat sängyt (olemme mieheni kanssa ihan rampoja viikon nukkumisista), sohvatyynyn kokoiset surkeat päänaluset, iänkaikentakaiset kymmenien turistien nukkumat liinavaatteet ja karu sohva ilman mitään torkkupeittoja. Näin esimerkiksi. Ja tosiaan astiat eivät viisihenkisellä perheellä riittäneet - hyvä jos yhdeksi ruokailukerraksi.

Olisin kieltämättä ollut otettu ensinnäkin hyvästä sängystä ja tyynyistä. Tulin lomalle, karkuun arkea. Päädyin paikkaan, jossa olin muiden ihmisten valintojen armoilla. Ilmeisesti reilun 200€:n viikkovuokralla ei ollut mahdollista saada kunnollista tyynyä edes? Olisin toivonut voivani juoda ne vuoden harvat viinilasilliset hienoista viinilaseista, kivasti sisustetulla parvekkeella. Tarvittaessa olisin halunnut hakea lämmikkeeksi pehmoisen huovan. Nyt join nopeasti vilusta hytisten (periaatteen vuoksi) lasillisen punaviiniä parvekkeella illalla lasten nukahdettua, lasin reunasta sain jo kerran haavan huuleen siinä olleen särön vuoksi.. menin nukkumaan kovaan ja narisevaan sänkyyn ja heräsin tuskanhiessä joka yö joko stressipitoisiin painajaisuniin tai siihen, että käsistä oli hävinnyt tunto hartioiden jumittumisen vuoksi.


Ja ilman muuta, olin loman jälkeen väsyneempi, kuin yhdenkään yövuoroputken jälkeen.


Lomalla minulle ei riitä se, että pääsen ulkomaille etelään, lämpimään. Se ei ole mulle se juttu, jonka vuoksi olisin valmis nukkumaan huonosti tai kärsimään selkäkivuista. Nukun mieluummin kotona, ilman erillistä lisämaksua.

Mutta sitten se pointti koko pohdinnalle - tajusin konkreettisesti nyt, miten hyvään elintasoon meillä täällä suomessa on mahdollisuus. Ihan normaalituloinen voi nukkua yönsä hyvässä sängyssä, hyvissä lakanoissa, päänalusena kunnollinen tyyny. Rahaa riittää usein myös siihen torkkupeittoon.

Rannalle kävellessäni näin muutaman kerran eräällä parvekkella patjalla nukkumassa miehen. Järkytyin ensimmäisellä kerralla siitä, että mies oli nukahtanut parvekeelleen maantasokerroksessa ja nukkui farkut jalassa, takki päällä siinä "keskellä katua" sijaitsevalla kuistillaan. Joinakin kertoina tuo patja oli tyhjä. Eräällä kerralla terassin edessä seisoi vanhempi nainen ruokapussin kanssa, parveke oli tuolloinkin tyhjä. Huomasin ensimmäistä kertaa, että terassin sisäänkäynnin oven edessä oli paksut kalterit ja verkot, eikä ovea saanut avattua sisältä eikä ulkoa. Havahduin todella siihen, että miesrukka nukkui yöt ja päivät siinä terassilla. Oliko se lahjoitus, katto pään päälle? Vai joutuisiko siitäkin maksamaan? Ja yön pimeinä tunteina mietin, tarvitseeko ihminen tätä kaikkea, mitä meillä jokaisella on. Mihin?