perjantai 17. marraskuuta 2017

Uudet tuulet puhaltaa


Uusi blogi



Aika aikaansa kutakin, haikein mielin mutta innoissani tulevasta, suljen timantit ja hippuset täällä. Bloggaamista jatkan! Sisustus ei enää jatkossa ole keskiössä, mutta sitäkin varmasti sivutaan. Uuteen blogiin pääset klikkaamalla ylhäältä!

Suurkiitos kaikille lukijoille <3

perjantai 3. marraskuuta 2017

Sisustusähky



Olen potenut muutamat viimekuukaudet syvää sisustusähkyä. Kesän "sisustin" puutarhaa, eikä mieleeni mahtunut pakollisia pikasiivouksia kummempaa sisustusfiilistelyä. Ajattelin syksyn muuttavan ajatuksiani, mutta taisin olla väärässä. Kesän laiskottelun jälkeen kuntosali on vetänyt pidemmän korren. Olen nauttinut treenaamisesta ihan täysillä! Välillä olin superflunssassa, jonka aikana focus oli täydellisen kiinni arjesta suoriutumisessa.




Muistan hyvin ne ajat, jolloin aloitin bloggaamisen. Uuden, odotetun kodin huuma oli niin mieletön, etten tahtonut pysyä nahoissani. Halusin jakaa sen innostuksen kirjoittamalla, ja samalla kirjoittaa "päiväkirjanomaisesti" itsellenikin jatkossa käytettävissä olevaa matskua kodin remonteista ja vaiheista. Tuo alkuajan innostus on kuitenkin askel askeleelta hiipunut ja tällä hetkellä voisin diagnosoida itselleni sisustusähkyn. En halua hankkia yhtään uutta tavaraa, en halua vaihtaa yhtiäkään verhoja tai edes miettiä mistään remontista. Enemmänkin haluaisin myydä kaikki laatikot tyhjiksi. Jossain kohtaa fengshuit menivät vääriin asentoihin ja inspiraatio katosi.




Olen aloittanut kirpparitavarakierroksia kerta toisensa perään, päättänyt tyhjentää yhden kohdan kerrallaan, vienyt varastoon, vienyt kierrätykseen. Tavaroiden poistaminen ei oikeasti ole ratkaissut mitään. Ei meillä ole liikaa tavaraa. Jos jotain myydään, pitää etsiä uusi tilalle (esimerkiksi lastenvaatteet). KonMari oli pahasti väärässä, koska aikuisten oikeasti se kaaos lähtee pään sisältä. Seesteinen ympäristö voi auttaa selviytymään mielen sekamelskaan, mutta ei se sitä korjaa.




En kuitenkaan aio lopettaa bloggaamista, vaikka tämä saattaa kuulostaa saatekirjeeltä lopettamispäätökselle. Aion antaa aikaa uudelle inspiraatiolle. Saatan jatkossa kirjoittaa sekaan myös lifestyle-tyylisiä urheilupostauksia ja laajentaa genren ulos pelkästä sisustamisesta. Koen jopa, että osaan smoothien tekemisen ja "ass to grass"-kyykyn satoja kertoja paremmin, kuin sisustamisen. Siksi onkin ihan hassua, että olen alun perin päättänyt vaihtaa treenibloggaajasta sisustusteemaan. Aikansa kutakin, jatkossa mennään kompromissitekniikalla. :)


<3: Tanja

tiistai 31. lokakuuta 2017

Olohuoneen variaatiot

Olkkaria vaihe vaiheelta

Olohuone on minulle yksi niistä kodin tiloista, johon olen halunnut - ja haluan jatkossakin - panostaa. Tuntuu hassulta katsoa vanhoja olohuonekuvia ja muistella sitä, kuinka selkeä visio olohuoneen sisustuksesta minulla oli ennen muuttoa. Kuvat kuitenkin todistavat, että visio on matkan varrella vaihtunut kymmeneen kertaan. Järjestystä on pyöritelty (vaihtelunhalusta), tekstiilit ovat vaihtuneet (joskin valkoiset verhot ovat aina uudelleen palanneet ikkunaan), osa huonekaluistakin on vaihtanut paikkaa (mutta valkoinen nahkasohva on aina ollut se pysyvä tekijä). Pieni kooste eri versioista lähtee pyörimään nyt;

Muuttovaiheessa ja hetki sen jälkeen...








Ensimmäinen joulu...







Kesä 2016...





Syksy 2016...









2017 talvi...











Ja olohuone nyt...






Olen tällä hetkellä tyytyväinen olkkariin, eikä siellä varmasti tulla mitään suuria muutoksia näkemään ainakaan ennen vuodenvaihdetta. Joulun ajattelin tänä vuonna ohittaa tyylikkäästi parilla punaisella tyynynpäällisellä. Joulun jälkeen matto lähtee pesulaan ja kevääksi etsin jotain muuta. Tykkäsin noista kahdesta harmaasta puuvillamatosta kovasti, mutta toinen niistä otti osumaa noroepidemiassa viimetalvena, eikä se selvinnyt kotipesusta ilman värien levittymistä. Mattokauppojen lisäksi mietinnässä on uusi verhotanko, edellinen ei stemmaa tyyliin yhtään. Hyviä ideoita simppeleistä tangoista saa laittaa! ;)


<3: Tanja








torstai 19. lokakuuta 2017

Pyykkipäivä!

Liika on liikaa - pyykinpesussakin


Kurkkua kuristaa. Kaupankassalla edessä seisoo äiti lapsineen. Pyykit on pesty omolla. Tiedän, koska hajumuisti ei petä koskaan. Takana on oluen, tupakan ja hien hajuinen vanhus. Ja hänen takanaan joku, joka on laittanut pyykkiinsä sitä sinistä huuhteluainetta. Jono ei liiku, korttimaksupäätteessä on ongelmia. Nenäni limakalvoja kirvelee. Raitista ilmaa, NYT. Olo on kuin pahassa krapulassa. Päätä alkaa särkeä, henkeä ahdistaa, pian kylmä hiki nousee. Pakko päästä ulos.


Kotiin päästyäni otan pyykit koneesta. Varmuuden vuoksi nuuhkaisen niitä (kuten aina, joku pinttynyt tapa). Ah, puhdasta. Tuoksuu vain puhtaalle. Jysäri otsassa ei anna kuitenkaan armoa. Kauppareissulla kohdattu hajustesekamelska ei anna armoa. Pelkään pahinta, sitä että armoton migreeni herättää minut aamuyöllä. Usein niin käykin.

Aiemmin rakastin tuoksuja. Hajusteetonta pyykinpesuainetta en voinut kuvitellakaan ostavani, puhtaan pyykin piti tuoksua selkeästi pesuaineelle. Kun pesuaineen tuoksu hälveni, oli aika pestä vaatteet uudestaan. Edelleen olen tarkka siitä, ettei samoissa vaatteissa kuljeta useita päiviä, enkä anna tyttäreni pukea lempihuppariaan nonstoppina kouluun pesemättä sitä välillä. Yksi asia pyykkipäivissäni on kuitenkin muuttunut, ja se on vaihdos hajusteettomaan pyykinpesuaineeseen. Tuoksuja aiemmin rakastavalle se oli aluksi kova paikka. Ikään kuin kasvaminen aikuiseksi.


Hajusteettomissakin aineissa on eroja. Ei, tämä ei ole maksettu mainos, vaan tyytyväisen käyttäjän ilmainen hypetys. Kokeilin monia eri comboja tuoksuttomina, ja parhaimmaksi olen nyt todennut LV:n jauhemaisen pesuaineen. Koska pojallani on paha atooppinen ihottuma ja hän reagoi moniin huuhteluaineisiin, koin turvalliseksi valinnaksi LV:n tuoksuttoman huuhteluaineen. Uskokaa tai älkää, niin hajusteettomien aineidenkin hajuissa on eroja. Hajusteyliherkän nenä havaitsee pienimmätkin sävyerot.



Olen pohtinut paljon sitä, minkälainen pyykinpesutahti on lapsiperheessä järkevin. Harrastusmenoja illalla, kolmivuorotyöläinen, päivätyöläinen, muista sitä ja muista tätä. Olen meidän kohdalla tullut siihen tulokseen, ettei pyykinpesua voi rytmittää. Aamu saattaa lähteä käyntiin kahdesta pissisestä sängystä, päiväkodista mukaan tarttuu vahinkopissipussi, mustikkakiisseli kaatuu paidalle, oijoi sohvatyynyssä on suklaata. Tarve, pesukertojen määrä, tahrojen laatu ja muut tekijät vaihtelee. Ainoa vakiona pysyvä asia on jatkuva pyykkäämisen tarve.


Onnellisia pyykkipäiviä kaikille. Nauttikaa puhtaista tekstiileistä <3

Tanja

maanantai 28. elokuuta 2017

kärcher ikkunanpesuri testissä

Ikkunanpesuri - turhake vai hyödyke?


"Kärcherin ikkunanpesuri tekee ikkunoiden puhdistamisesta nopeaa, vaivatonta ja siistiä puuhaa. Tehokas kuivaus ehkäisee veden valumisen lattialle ja ikkunan karmeille. Spraypullon ja liinan yhdistelmää ja akkukäyttöistä ikkunankuivainta käyttämällä saavutetaan kirkkaan puhdas, raidaton lopputulos ripeästi, aikaa ja vaivaa säästäen. Vakiovarusteena myös kapea suulake pienempiä ikkunaruutuja varten. Aikaisempaa kevyempi paino ja kompaktit mitat kohentavat käyttömukavuutta entisestään." - Kärcher

Kuva: Kärcher

Mieheni toi työpaikalta joululahjaksi saamansa pesurin meille kotiin jo yli vuosi sitten. Pesurista innostunut isäntä pesaisi tuota pikaa lähes kaikki talon ikkunat, enkä oikeastaan ennättänyt pesuria itse edes kokeilla. Vihdoin toukokuussa avasin laatikon ja otin tuotteen testiin.




Kärcher lupaa tuotteen tekevän ikkunanpesusta nopeaa, vaivatonta ja raidatonta. Akkukäyttöinen tuote tuntuu käteen toki lastaa painavammalta, mutta kuitenkin melko kevyeltä. Pieneen naisen käteen (millainen minullakin siis on), pesuri on kuitenkin aika kolho. Koon ja käyttömukavuuden - nimenomaan pelkästään käsituntuman - perusteella valitsisin ehkä mieluummin lastan.



Pesurin mukana tulee sumutuspullon ja pesuliinan yhdistelmä. Pesuaine sumutetaan ikkunaan ja pyyhitään. Erona perinteiseen lastamenetelmään on se, että pesuaineen sumuttamisen jälkeen liinaa ei tarvitse noukkia mistään, eikä luutua tarvitse heittää lattialle tai sohvankarmille (kuten monesti tulee tehtyä jos on erillinen luuttu ja sumutuspullo). Jatkoon - tästä tykkään!




Pesuri imee kuivausveden säiliöön, josta se homman loputtua tyhjennetään pois. Tyhjennys käy melko vaivattomasti, eikä lattialla, seinässä tai ikkunankarmeilla ole ikäviä mustia valumajälkiä. Lastaaminen itsessään on omasta mielestäni vähän tekniikkalaji. Kun perinteisellä lastalla saa painaa aika voimakkaasti siistin lopputuloksen saamiseksi, niin pesurin kanssa liian kova painaminen tekee rantuja. Ote saa siis olla höyhenenkevyt. Rantuja jää keskimääräistä vähemmän ja nekin vähät saa pois pyyhkimällä mikrokuituliinalla.



Koska isossa talossa ruutuja on ainakin 606, niin sekä sumutepullon säiliötä että pesurin säiliötä joutuu huoltamaan kesken ikkunanpesun. Akun käyttöaika yhdellä latauksella on mielestäni isonkin talon ikkunoihin riittävä. Itse en ennättänyt pestä kaikkia ikkunoita samana päivänä, vaan projekti pitkittyi. Tässä olisi ollut hyvä sauma ladata akku - jos vain olisin löytänyt laturin jostakin. Laturin etsimiseen uhkasi mennä enemmän aikaa kuin itse ikkunanpesuun lastamenetelmällä, ja näinpä päädyin tavanomaiseen ikkunoidenpesutapaan.


Plussat ja miinukset:


+ raitoja jää keskimääräistä vähemmän
+ myös mies saattaa aktivoitua pesemään ikkunoita tai jopa omia sen tehtävän
+ ei valumajälkiä seinässä tai vesipisaroita lattialla
+ kirkas ja siisti lopputulos


- laite on hieman kolho pienemmässä kädessä
- akun latauksesta huolehtiminen


Jos ikkunanpesu ei ole lempipuuhaasi ja työnjälki ei tyydytä, suosittelen kokeilemaan tätä! Rahallinen panostus on satasen luokkaa, sillä ei vielä saa ammattisiivoajaa palkattua. :) Niille, joilla lastatyöskentely toimii, jälki on siistiä ja ikkunat tulee pestyä, voi tämä laite olla vähän turhake.

torstai 24. elokuuta 2017

Kesä 2017 ja katsaus syksyyn

Moikkamoi! Olen saanut lukuisia hätäisiä viestejä liittyen blogini jatkoon. Kesä menikin sitten tiiviisti puutarhassa ja kun lopulta tulin innoissani päivittämään kuulumisia, niin en päässyt ensin koneelle (kaikki päivitykset oli tekemättä). Järjestelmäkamerassa oli blogia varten otettuja kuvia toukokuulta (!!!) ja kameran muistissa oli tuhatkaupalla kaikenlaista. Tämä postaus olkoon kooste meidän kesästä 2017 ja samalla vilautan muutamia syksysuunnitelmia. Toivottavasti ruudun toisella puolella vielä palaatte takaisinkin lukemaan. Tunnen oloni ihan maanpetturiksi pitkän hiljaisuuden vuoksi, mutta silloin se on taottava kun rauta on kuuma - kesällä pihanlaitto oli se ykkösjuttu.



Talkoovoimin käsittelimme terassit harmaalla puuöljyllä heinäkuussa. Pohjaväri oli ruskea ja ero entiseen on kyllä todella merkittävä. Tästä teemasta oma postaus aivan pian, silti vaikkakin alkaa olla turhan märkä keli tälle vuodelle näihin puuhiin...


Kuvassa vierekkäin uutta ja vanhaa pintaa


...ja raakile stailatusta etukuistista :)
Sen verran vinkkaan tässä kohtaa, että terassiin käytettiin tikkurilan maalipesua ja päälle teknoksen woodex harmaana.



Jo keväällä aloitin puuhailun meidän pihan näköesteenä toimivan rinteen kanssa. Sen paranteluun tarvittiin kaksi peräkärryllistä kiviä, peräkärryllinen multaa ja kahdeksan jätesäkkiä palanutta hevosenlantaa. Aihe ansaitsee selkeästi oman postauksen myös...


...mutta tässä kuitenkin pieni vilaus siitä, mitä kahdelle kivikuormalle tein... 



Etupihan kivimuuri oli keväällä tosi ankean näköinen, toki siksikin ettei lehtivihreästä ollut vielä tietoakaan. En kuitenkaan tähänkään ollut tyytyväinen, vaan kaivoin osan entisistä kasveista ja juurakoista ylös ja istutin penkkiin uutta.


Odotan innolla sitä, että saniaiset pian peittävät tuon alan! Ensikesänä vieläkin kauniimpaa. :)



Välissä oli toki rentouduttava ja nautittava lasillinen kuohuvaa. :)



Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä kaivoin syksyllä istutettaville sipuleille ison (kuulema pakaroidenmuotoisen) penkin ja istutin sinne jo muutaman kuunliljan ja muuta kuvassa vielä näkymätöntä. Ensikeväänä tässä kukkii valtaisa tulppaanimeri ja kesällä sitten ihanat liljat! En malta odottaa!!

Tässä vielä pienesti siemenkasvatuksen tuloksia. Jopa tänävuonna idätetyt ja kasvatetut jaloritarinkannukset ovat parasta aikaa nupulla. Epäilen suuresti, etteivät ennätä kukkia. Alan pian syytää niille jo syyslannoitetta.


Ja sitten vielä pikakatsaus meidän olkkariin, jossa juuri mikään ei ole kesän aikana muuttunut! :D Uudet tyynynpäälliset sentään testissä :)


Tästä se taas lähtee! Syksyn blogiaiheita olen ideoinut takaraivossa koko ajan, testissä on mm. ikkunanpesuri. Siivous kuuluu jokaiseen syksyyn, joten siitä luvassa postausta. Lisäksi meillä on mielessä hieman kodinhoitohuoneen freesausta... ;) stay tuned!

<3: Tanja