tiistai 5. tammikuuta 2016

Eroon turhasta tavarasta - internetin parhaat vinkit

Eroon turhasta tavarasta - internetin parhaat vinkit



Vaikka en ole minimalisti, enkä pyri minimalistisuuteen, niin olen jo vuosia himoinnut krääsätöntä elämää. Tarkoitan krääsällä kaikkea sitä tavaraa, joka joko lojuu pöydillä tai pahimmassa tapauksessa lattioilla vailla paikkaa. Tavaraa, joka ei sovi sisustukseen. Tavaraa, joka saatiin lahjaksi, jolle ei ole käyttötarkoitusta. Vanhoja perintökalleuksia, joilla ei tee "mitään". Sataa tai miljoonaa mustekynää epämääräisissä purkeissa, joiden seassa on hiuspinnejä, ponnareita, tulitikkuja ja kolikoita. Paperipinoja. Suoranaista roskaa. Pääsiäsmunista tulleita pikku-ukkeleita tai muistivihkoja, vanhoja mainoskalentereita. Kaikkea sitä, mitä voi tarvita joskus. Ja sitä, mitä ei viitsi heittää pois, koska saattaa joskus tarvita.


Itseasiassa karsimisvimmani ulottuu tällä hetkellä myös niihin tavaroihin, jotka ovat ehkä jokapäiväisessä käytössä, mutta eivät tuota iloa. Meidän kodissa esimerkiksi kirjavanväriset kylpy- ja käsipyyhkeet, eripari kahvikupit, jopa itseasiassa turkoosit Teeman astiat ovat alkaneet ärsyttää värinsä vuoksi.


Niinpä päätin opiskella luopumista netistä, ja kokosin parhaat vinkit tähän.


Ajatuksia karsimisesta

Ensimmäinen asia, jonka haluan tuoda esille: vanhan tavaran poistuessa uusi ei saa korvata entistä. Nostin tämän esille siksi, että se on minullekin vaikeaa. Myyn usein kirppiksellä vaatteita vain ostaakseni uusia. Juuri yhtään vaatetta koko aikuisiälläni en ole pitänyt alusta loppuun. Se voi tosin johtua siitä, että ostan lähes kaikki vaatteeni kirpputoreilta ja myös myyn ne siellä pois. Hoidan ja pesen vaatteita säästellen, lumpuksi saakka en siis ole onnistunut mitään käyttämään (jollei sukkia ja alusvaatteita lasketa). Jos mietin noita omia luopumisen kohteita, kuten värikkäitä kylpypyyhkeitä ja Teeman astioita, niin joutuisin todennäköisesti ostamaan niiden tilalle jotain uutta. Astioiden tilalle ainakin, sillä jostainhan ihmisen on syötävä. Minimalismin piikkiin näistä luopuminen ei siis menisi, tosin enhän siihen pyrikään. Mutta onhan sekin jo itsessään tärkeää, että tarve-esineet edustavat meitä, ja että niitä on mukava käyttää, niistä pitää mielellään hyvää huolta.




Toinen asia, jonka lainaan suoraan Laatua elämään -blogista


"Tavaroista luopuminen ei ole vain tavaroista luopumista, eikä tavoitteena lopulta ole vain päästä tavarasta eroon (vaikka sekin on ihan mukavaa). Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti muuttaa oma ajatusmaailma hillittömästä kuluttamisesta harkittuun kuluttamiseen."




Tästä ajatuksesta inspiroidun itse kovasti. Juuri tällä tausta-ajatuksella olen esimerkiksi alkanut ehdottaa lastemme synttäreille ja jouluksi kimppalahjoja: ostetaan yhdessä jotain isompaa tarpeellista. Mielestäni kuitenkin hillittömän kuluttamisen ja harkitun kuluttamisen väliin mahtuu kultainen keskitie, olkoon se nyt vaikka "normaalia" kuluttamista. Siihen kuuluu heräteostokset muutaman kerran vuodessa, vaatekaapin päivitystä muutamia kertoja vuodessa jne. Kaikki ostokset eivät ole ehkä harkittuja tai aivan tuikitärkeitä, mutta kuitenkaan ei tuhlata ja humputella satasia sinne tänne (tähän olen kyllä syyllistynyt nyt viimeaikoina itsekin, ja se jos joku on painanut mieltäni). Keskustelupalstalta bongasin seuraavan kommentin:


"Paras tapa ehkäistä rojuuntumista kotona on olla äärimmäisen kriittinen hankintojensa määrän (vähäinen) ja laadun (erittäin korkea) sekö estetiikan (hipoo täydellisyyttä ja kestää aikaa)."


Tuossa kiteytyykin juuri se perusajatus, johon tulevaisuudessa pyrin ja pidän lupauksestani kynsin ja hampain kiinni. Olen itseasiassa jo lähes kokonaan hylännyt halpisketjujen nopeasti kulahtavat tuotteet. Opettelen jatkuvasti luopumaan siitä kikkailusta, millä saisin euromäärän x riittämään mahdollisimman moneen tavaraan tai vaatteeseen. Kyseisten valintojen tekeminen ei ole minulle aina niin yksinkertaista, sillä esimerkiksi lastenvaatteita on välillä pakko saada paljon kohtalaisen pienellä rahamäärällä, ja tuolloin en todellakaan voi panostaa hilfigerin tai gantin vaatteisiin (ja onko siinä edes järkeä, kun lapset kasvavat nopeasti ja pian vaate kierrätetään).




Esimerkki: meidän liinavaatekaappi

Minusta helpoin tapa poistaa ylimääräiset tavarat, on iskeä yhteen kohteeseen kerrallaan. Aloitin aiemmin liinavaatekaapistamme. Lähtötilanteessa kaappi oli täynnä, mutta kaikki mahtuivat. Kuitenkin pyykkipäivänä jouduin survomaan lakanoita kaappiin ja pinot olivat sotkuiset (en kestä sotkuisia vaatepinoja). Lisäksi kaikki tyynyt eivät olleet hyviä nukkua, vauvanpeittoja oli kerääntynyt kaikilta kolmelta lapselta.


 

Lakanakaappi ennen siivousta ja karsimista
Vuodevaatekaappi ennen siivousta ja karsimista

Tyhjensin molemmat kaapit siivotulle kodinhoitohuoneen lattialle ja tavara kerrallaan pinosin kolmeen pinoon: poismenevät, "en tiedä" ja "takaisin kaappiin". Tuo "en tiedä" -pino helpotti itseäni tosi paljon. Ne, jotka halusin ehdottomasti säilyttää, löytyivät helposti. Kokosin ne ensin kaappiin ja kävin sitten uudelleen "en tiedä" -pinon. Osa tuon pinon tekstiileistä lähti jo siksi, että lakanakaappi olisi alkanut uudestaan näyttää kaoottiselta, jos olisin laittanut sinne vielä lisää tavaraa.

Kaappi siivouksen ja karsimisen jälkeen.




Peitot ja tyynyt karsiutuivat muutamiin tarpeellisiin vieras -ja varapeitteisiin.

Lopputulokseen olin oikein tyytyväinen. Ilmavat kaapit estävät minua myös ostamasta enää lisää ylimääräisiä tekstiileitä, sillä en halua näitä kaappeja "kaaostilaan" enää uudelleen. Elloksen alesta olin jo hyvin vähällä tilata lisää liinavaatteita, lapsille olisi ollut kivoja alessa. Mutta sitten heräsin kaaoksen pelkoon, ja tilaus jäi tekemättä.

Siivouksen seurauksena näin suuri pino meille turhaa pääsee tarvitseville. Lahjoitan tavarat avustustarkoituksiin.





Jos projektin aloittaminen tuntuu työläältä, niin karsittavan alueen rajaaminen voi motivoida. Itseasiassa 30min kerrallaan voi jo tehdä ihmeitä. Puhelin pois kädenulottuvilta, ei taustalla tapahtuvaa ruuanlaittoa tai kahvinjuontia. Fokus pitää säilyttää siinä hetkessä ja tehdä tehokkaasti. Itselläni meni noiden kahden kaapin setvimiseen ehkä juurikin noin 30min. Jos haluaisin tehdä ylimääräisillä rahaa, niin kirpputorityö pitäisi laskea tuon ajan päälle. Nyt minulla ei kuitenkaan sitä aikaa ole, ja tiedän hyviä lahjoituskohteita, joiden kautta tavara pääsee oikeasti tarvitsevalle. Siksi sydämestäni annan kaiken ilmaiseksi - vaikka tavara on hyvää, siistiä ja aivan myyntikelpoista. Tosin, tavarat odottavat edelleen jätesäkeissä sitä, että saan aikaiseksi ne viedä... Tässä siis on petraamisen varaa minulla!


Muutama lisävinkki pähkinänkuoressa:


  • Jemmalaatikko voi pelastaa, jos olet epävarma. Ota yksi pahvilaatikko, johon kasaat "ehkä" tavarat ja palaat niihin myöhemmin. Mahdollisessa tarpeessa voit hakea laatikosta tavaran takaisin käyttöön.
  • Käytä ajastinta: päätä paljonko aikaa käytät karsimiseen ja laita hälytys päälle, kun aika on kulunut
  • Ota valokuva esim. tarpeettomasta matkamuistosta, käyttämättömästä kauniista vaatteesta
  • Motivoi itseäsi: mieti, miksi karsit. Syy voi olla esimerkiksi se, että saat näppärämmin tiskikoneen tyhjennettyä tai löydät helposti tarvitsemasi juhlakengät.
  • Älä hanki lisää säilytystilaa, vaan pyri ratkaisemaan ongelma: mitä tiettyyn paikkaan mahtuu ja mitä ei.
  • Pura kohteesta kaikki pois ja aloita alusta.
  • Karsi ensin vähän ja edetessäsi karsi lisää.
  • Kokeile olla esimerkiksi kuukausi ilman shoppailua. Osta vain ruokaa ja välttämättömät hygieniatarvikkeet. Voit aina jatkaa haastetta, mikäli se tuntuu hyvältä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti