Avaimet!

Viimein TÄNÄÄN se tapahtuu. Parin kuukauden odotus palkitaan, ja pääsemme aloittamaan remontin. Tule aamu pian, tule!

Toisaalta odotan ihan kauhulla sitä, millaisia yllätyksiä meidän eteen vielä tuleekaan. Olen mielessäni nyt saanut sopiviin mittasuhteisiin tuon kahden huoneen tapetoinnin ja parin huoneen tapettien poiston. Ei se varmasti lopulta mikään mission impossible ole. Tosin, meillä lapset sairastaa ja omakin olo on mitä on.

Vaikka pahvilaatikoiden keskellä elämä on ollut lähestulkoon sietämätöntä, niin uskon, että hyvissä ajoin pakkaamisessa on ollut paljonkin etuja. Tätä tänään alkavaa viikkoa ajatellen ainakin se on sen parempi, mitä vähemmän tarvitsee enää mitään laittaa laatikkoihin. Suurin focus on nyt siinä, että seinät saadaan hyvään kuosiin, niin että kaikki valmistuu lauantaiksi.

Ihan pian blogi täyttyy haavekuvien lisäksi _meidän_kodin_ kuvista! Ihan fantsua!