torstai 5. toukokuuta 2016

Missio blogini sanoma

How to be the best blogger?



Jokaisella blogilla on jokin sanoma. Huipuilla blogeilla on oma missionsa, jossa kerrotaan mission ratkaisemisesta. Blogia voi kirjoittaa teknisesti tai sitten ei teknisesti, sen voi tehdä sieltä tänne päin tai priimasti. Itse olen alittanut omaa rimaani paljon ja sittemmin miettinyt, että harrastuksesta voisi tulla jotain isompaa. Silloin ei enää riitä se riman hipominen ja alittamista ei hyväksytä. Koin jo pari päivää suurta henkistä tuskaa näistä rimanalituksista ja ajattelin, että jospa lopetan koko touhun. Aloitan nollasta ja raakkaan kaikki opin paikat uuteen uskoon. Blogini on nyt noin puoli vuotta vanha. Kun katsotte aiempia postauksiani, niin ensinnäkin a) kuvanlaatu on todella surkea b) kirjoitin todellakin päiväkirjamaisesti c) en ollut hakukoneoptimoinut kirjoituksia millään tavalla.



Esimerkkinä surkealaatuinen kuva ensimmäisistä postauksistani.





Edelleenkään en pätkääkän tykkää kovin teknisestä kirjoittamisesta. Bloggaaminen on minulle se hetki olla luova. Voin luoda jotain omaa, nauttia valokuvaamisesta, kirjoittamisesta. Suunnitelmallisuus sotkee luovaa työtä ja oikeastaan omalla kohdallani tappaa koko inspiraation. Parhaat tekstit ja tuotokset tulevat valtaisan inspiraation vallassa. Jos ei ole inspiraatiota, jätän yleensä kirjoittamatta. Välillä sitä innostusta tursuilee niin kovasti, että saatan kirjoittaa kymmenen postausta putkeen ja ajoittaa kaikki eri päiville. Sitten voin hyvällä omalla tunnolla olla bloggaamatta, ellei huvita.





Esimerkki kuvasta, jonka otin maatessani lattialla ja
inspiroiduin näkemästäni maailman kauneimmasta sohvasta
 

Bloggaan, olen siis taiteilija (omalla tavallani). OK.
Taiteeseen kuuluu omalta osaltaan yleensä jokin sanoma. Koska en taiteile kirjoittamalla historiasta, ihmisten kauhuteoista tai rakkaustarinoista vaan omasta kodistani ja sisustamisesta, on tuo sanoma vaikeampaa kaivaa esiin. Toisin sanoen en hetki sitten tiennyt itsekkään, mikä on se asia, jota yritän kirjoittamalla ilmaista. Minua ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa lukea blogia, jossa en jollain tavalla voisi samaistua kirjoittajaan. Maailman paraskaan bloggaaja ei saa minua lukijalistalleen, ellen halua uudelleen ja uudelleen palata katsomaan, mitä ihanaa hän on tällä kertaa ikuistanut kuviinsa, mitä inspiroivia muutoksia hän on ehkä tehnyt tai mitä kaunista blogissa on esillä. Valokuvat - ne ratkaisevat siis paljon. Silti kuvaaminen on ollut yksi omista sudenkuopistani - miksi? Olen omassa blogissani kuitenkin pitänyt sanomaa tärkeämpänä. Uskonut, että ihmiset palaavat takaisin LUKEMAAN, koska teksteissäni on sanoma. Mikä ihmeen sanoma?








Ostin sitä ja tätä ja sitten laitoin ne näin ja otin sulle kuvan - tee samalla tavalla perässä? EI. Tai sellaista sanomaa en ainakaan halua antaa.

"Tarina kodista ja sen seitsemästä asukkaasta" - kuten blogini kuvauksessa. Täydellistä. Olin itseasiassa kirjoittanut koko punaisen langan näkyviin jo blogini pääsivulle.

"Sisustusblogi kodista, jossa eletään, rentoudutaan ja tartutaan hetkeen. Vaaleaa, valkoista ja arjen luksusta. Koti, ja sen seitsemän asukasta." Pystytkö samaistumaan? :)

2 kommenttia:

  1. no, tämä vähän katoaa kaikkien muitten valkoisten koti-blogien keskelle. Etsin hakusanalla jä törmäsin tähän. Itse seurailen värikkäitten kotien, retrojen kotien ja vanhojen puutalojen blogeja. Niissä on sitä sielua, mitä kaipaan. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos kommentista!
      Se on varmastikin ihan totta, blogeja vaaleista kodeista on pilvin pimein ja omani on yksi tuoreimmista tulokkaista ja kertoo keskeneräisestä kodista, jota ajan kanssa laitetaan kuntoon. Lukija ei välttämättä palaa lukemaan uudelleen, ellei jokaikinen kuva herätä kiinnostusta. Inhorealistisena ihmisenä esittelen ehkä liikaakin keskeneräisiä kohtia ja kotimme "ei niin trendikkäitä" -juttuja, jolloin vaikutelma jää ehkä tavanomaiseksi. Olen vasta matkalla sinne vaaleiden kotien "TOP 10"-joukkoon ja olisi aivan ihastuttavaa saada lisää vakituisia lukijoita taivaltamaan tätä yhteistä matkaa. <3

      Sain tästä kommentista tosi paljon irti, ja nää on just niitä bloggaajan helmiä - kiitos vielä. :)

      Poista