Huolimatta siitä, että tyttäreni on jo eskarilainen, hän tykkää vaaleanpunaisesta ja kimmellyksestä, vauvamaisen suloisista asioista. Enkä halua muuta hänelle nyt tuputtaa. Lähteköön lapsesta itsestään selkeämmät linjat ja suoraviivaisempi sisustus - jos on koskaan lähtemässä edes. :)
Eli tuleva huone luultavimmin sisältää paljon prinsessajuttuja.
Sänkykatos on ykkösenä hankintalistalla. Ella on muistellut "hyttysverhoaan" siitä asti, kun muutimme edellisen kerran, yli vuosi sitten. Sängyn päällä ollut verho oli aivan loppuun käytetty, revennyt yhdestä ja toisesta kohti.
"Hyttysverhon" sijaan haluaisin nyt jotain laskeutuvaa paksumpaa kangasta tuohon katokseen. Pinterestistä löysin monia ihania verhoja. En vaan ehkä osaa sellaista itse ommella! Pitää turvautua mummoon.
Sitten ihan pakollinen juttu äidin mielestä, on naulakko mekoille! Olen aina aiemmin ajatellut tällaisten seinällä olevien vaatenaulakoiden osalta - etenkin, jos niihin ripustaa harvemmin käytettäviä juhlamekkoja - sitä, miten kovasti ne keräävät pölyä ollessaan esillä! Nytkin vähän hirvittää ajatus tyllimekoista roikkumassa kuukausi toisensa perään huoneen seinällä. Toisaalta, onko se nyt niin suuri vaiva sitten siivouspäivänä rimpsauttaa ulkona se mekkokin...
Täältä tytön huoneesta puuttuu kaiken muun osalta se "punainen lanka" nyt aivan täysin. Seinät valkoiseksi ja entinen sänky käyttöön. Mikään muu ei ole varmaa. En tiedä mitkä verhot, matto tai päiväpeitto. Värimaailmakin on ihan auki. Tyttö toivoo vuoronperään turkoosia, keltaista ja vaaleanpunaista. Frozenia, hörhelöitä ja prinsessajuttuja. K-raudasta vaati saada sellaisen riemunkirjavan pöllöpeiton. En ostanut. Pari päivää puhui siitä peitosta, ja sitten mummo kävi sen ostamassa. Jos ollaan rehellisiä, niin en itse tykkää siitä peitosta yhtään. :D se värimaalima on aivan liian kirjava minulle. Mutta toki se nyt on tyttären huoneen pakollinen ja tärkeä "somiste", kun pitkän puhumisen jälkeen hän lopulta sen sai.
Sen tiedän, että tärkeää tytölle tulee olemaan järjestys, se että kaikelle on oma paikka. Järjestely ja järjestys on alkanut olla hänelle yhä tärkeämpää iän myötä. En ole hetkeen saanut lastenhuonetta käydä siivoamassa, kun kuulemma en osaa laittaa asioita oikeille paikoille.
Tulevaa kouluvuotta ajatellen haluaisin huoneeseen (sitä järjestystäkin ylläpitämään) toimivan "työpisteen", missä olisi hyvä tehdä läksyt ja piirrellä. Hyvässä työpisteessä olisi simppeli pöytä, ja sen yläpuolella hyllyjä. Kaikki kynät, sakset, liimat ym. purkeissa nätisti esillä ja helposti saatavilla. Valo totta kai pitäisi olla, ja tuoli.
Parhautta olisi ostaa string-hylly ja siihen pöytälevy...
...mutta kerrankin ajattelin tehdä halvemman kautta. Pöytälevy matalahkolle tasolle, ja sen päälle ihan perus halpishyllyjä kiinni seinään. Purkit voisi kierrättää, esim. säilykepurkeista voisi tehdä servettitekniikalla nättejä kynäpurkkeja. Erilaisiin lasipurkkeihin voisi laittaa nupit, ja niitä hyödyntää säilytyksessä myös.
Lelujen säilytys on aiheuttanut henkilökohtaisesti minulle mahdottoman paljon päänvaivaa. Laatikoiden koko on vaikea valita niin, että esim. kaikki barbit mahtuvat, mutta löytyvät helposti. Entäs sitten nukkejen ja pehmolelujen säilytys!
Tähän asti ikean Expedit-sarjan kalusteet ovat kätkeneet kaiken kirjoista nukkeihin ja pikkueläimiin, mutta nyt tuo ratkaisu on käynyt tympimään. Isoihin laatikoihin tulee vain mätettyä tavarat hujanhajan ja pian mitään ei löydy mistään. Uudelleen järjestely on työlästä. Kangaspintaisiin laatikoihin on hankala laittaa kiinni kuvia kertomaan, mikä kuuluu mihinkin. Erivärisiä laatikoita taas en halua, näyttää sotkuiselta ja on vaikea sisustaa.
Onnistuneitakin expedit-ratkaisuja tosin netistä löytyy.
Näytin tyttärelle itselleen minun valitsemia inspiraatiokuvia muutamasta erilaisesta huoneesta. Taisi olla huono päivä, koska mikään ei hänestä näyttänyt mukavalta. Maalaisromanttinen ei varsinkaan viehättänyt. Monet retromodernit olivat hänen makuunsa liian poikamaisia. Yhtä mieltä olimme tuosta jo yllämainitusta koululaispisteestä ja vuodekatoksesta. Tämän huoneen osalta saapa siis nähdä, mitä saamme aikaiseksi. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti